*

Vesa Virri Uskaltaa uskaltaa

Olisiko jo aika siirtyä valikoivaan asepalvelukseen?

Puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen esitti muutama päivä sitten huolensa Suomen puolustusvoimien toimintakyvystä. Sotilaan näkökulmasta tilanne onkin varmasti haasteellinen: Kun valtion tulot pienenevät ja vastaavasti menoja karsitaan, niin on selvää, että myös puolustusbudjetista joudutaan leikkaamaan.

Puheloinen vihjaisi myös, että leikkaukset saattavat johtaa siihen, että yleisestä asevelvollisuudesta voidaan tulevaisuudessa joutua luopumaan. Mutta olisiko tämä sitten niin huono asia?

Suomessa on yhtenä viimeisimmistä länsimaista käytössä yleinen asevelvollisuus. Syykin on selvä eli se tulee sekä historiasta että maantieteestä: Suomella on ollut koko historiansa pitkä itäraja Venäjän/Neuvostoliiton ja ko. itänaapurin kanssa on myös sodittu useampaankin otteeseen. Aikoinaan perustelu yleiselle asevelvollisuudelle ja puolen miljoonan miehen reserville on luultavimmin ollut aivan pätevä, mutta viime vuosina tämä vanha perustelu on yhä enemmän menettänyt merkitystään.

Mielestäni meillä ei ole nykyään tarvetta näin suurelle reserville, vaan Suomen kannattaisi panostaa enemmän laatuun kuin määrään. Tämä tarkoittaa siis sitä, että koulutettaisiin pienempi joukko entistä paremmin ja samalla heidät myös aseistettaisiin kunnolla.  

Yksi keskeinen perustelu yleisen asevelvollisuuden puolesta on, että se tulee halvemmaksi. Tämä ei kyllä pidä paikkansa, sillä mikäli vuosittain puolet ikäluokasta viettää 6-12 kuukautta aikaa armeijassa tai siviilipalveluksessa, niin se samaan aikaan myöhentää kyseisten henkilöiden opiskelua ja valmistumista työelämään. Nykyään kun väestö muutenkin vanhenee ja työelämään tarvittaisiin yhä enemmän ihmisiä, kyse ei ole mistään pikkuasiasta, vaan kansallisten resurssien huomattavasta vajaakäytöstä.

Toisaalta tasa-arvoakaan ei ole syytä unohtaa: Miksi yleinen asevelvollisuus koskee vain miehiä, kun samaan aikaan kaikki miehet eivät halua armeijaan ja on kuitenkin olemassa naisia, jotka haluavat armeijaan? Eikä armeija kaikille miehillekään ole pakollinen, sillä esimerkiksi ahvenanmaalaiset on vapautettu asevelvollisuudesta.

Usein ainoana asevelvollisuuden vaihtoehtona nähdään palkka-armeija. Tätä käsittääkseni harva kannattaa, mutta Suomelle sopivampi vaihtoehto olisi mielestäni siirtyminen valikoivaan asepalvelukseen. Tällöin ikäluokan tytöistä ja pojista koulutettaisiin armeijassa se osa, joka oikeasti siihen soveltuu ja kokee sen mielekkääksi. Muut voisivat sitten keskittyä yhteiskunnan rakentamiseen muilla osa-alueilla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (43 kommenttia)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Niinpä! Toteuttamalla ehdotuksesi, olisi maanpuolustus todella hyvin hanskassa?

Käyttäjän vesavirri kuva
Vesa Virri

Eli mitä tarkkaan ottaen haluat sanoa?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Puolustusvoimilla on valtiovallan antama tehtävä, joka sen tulee täyttää. Uskotko, että sinun antamillasi resursseilla tuo tehtävä pystytään täyttämään?

Käyttäjän vesavirri kuva
Vesa Virri

Maailma on aika lailla muuttunut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana - ja niin ovat uhatkin, joten uskoisin että meidän tulisi yleensäkin muuttaa turvallisuuspoliitista näkökulmaamme kohtaamaan uudenlaisi uhkia.

Vihreä miesliike on itse asiassa julkaissut tästä asiasta kannanoton, johon kannattaa tutustua: http://www.vihreamiesliike.fi/?p=14

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Mutta asettamaani kysymykseen et vastannut ollenkaan!

Käyttäjän vesavirri kuva
Vesa Virri

Hmm., minähän sanoin, että maailma ja Suomeen kohdistuneet uhat ovat muuttuneet. Ja mielestäni nykyaikaisiin uhkiin vastaa paremmin pienempi, mutta samalla koulutetumpi ja paremmin varustettut reservi kuin 600 tuhannen miehen massa-armeija.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Oletko mielestäsi pätevä määrittelemään Suomea koskevat kriisiuhat sellaisina kuin ne ovat tänäpäivänä? Asetatko pv:n saaman tehtävän kyseenalaiseksi?

Muuten juuri nyt läpikäytävän puolustusvoimauudistuksen jälkeen Suomen sodanajan puolustusvoimien miesvahvuus on 230.000. Mistä keksit luvuksi mainitsemasi 600.000?

Käyttäjän vesavirri kuva
Vesa Virri

En ole missään vaiheessa asettanut, mutta kuten sanoin: Uhat ovat muuttuneet ajan myötä ja mielestäni tuossa Vihreiden miesliikkeen kannanotossa asiat on aika hyvin muotoiltu.

600 tuhatta viittasi siis Suomen armeija laajimmillaan eli siis jatkosodan alkaessa kesällä 1941. Nykyään tuo luku on tietysti paljon pienempi. Aiemmin reservi oli 350 tuhatta miestä mutta kuten totesit, niin nykyään se on jo pudotettu 200-250 tuhanteen.

Eli käytännössä puolustusvoimat jo itse tietyssä mielessä toteuttaa valikoivaa asevelvollisuutta.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Uskotko, että Vireiden miesliikkeellä on kompetenssia arvioida uhkakuvia ja niiden ongelmia paremmin kuin parlamentaarisen puolusselonteon tekijöiden ja parhaiden asiantuntijoiden, jotka sen tekemiseen osallistuvat. Tottakai uhkakuvat ovat muuttuneet ja muutokset pitää ottaa huomioon, kuten myös on tapahtunut!

Toisaalta miksi sitten eilen vielä kirjoitit tarkoitushakuisesti 610 000 reserviläisarmeijasta, vaikka hyvin tiesit nykyisen puolustusvoimauudistuksen vievän noin 230 000 reserviläisarmeijaan?

Käyttäjän vesavirri kuva
Vesa Virri

Minusta on aika epäviisasta asettaa kansallista puolustuskomiteaa ja vihreää miesliikettä tässä asiassa vastakkain. Muutoksia puolustusstrategiassa tullaan joka tapauksessa tulevina vuosina tekemään ja muutos edellyttää demokratiassa mahdollisimman laajaa kansalaiskeskustelua, mihin mielestäni Vihreä miesliike tässä sinänsä ihan ansiokkaasti osallistuu.

Mikäli taas kuulut näihin henkilöihin, joka haluaa rajoittaa keskustelun vain alan asiantuntijoille, niin se on tietenkin sitten ihan sinun oma asiasi.

Otin siis esimerkin historiasta, joka samalla kuvaa myös maailman muuttumista. Vuonna 1941 oli tarvetta laajalle reserviläisarmeijalle, kun maa oli sodassa vastassa oli suuri puna-armeija. Nykyään tuollaiseen massa-armeijaan ei ole sen enempää tarvetta kuin mahdollisuuksiakaan. Maailma ja uhat ovat muuttuneet.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Juuri uhkakuvien muuttuminen ja ympäröivä maailma on juuri nyt pienentämässä reserviläisarmeijaamme kokoon 230 000.

Puolustuspolitiikka on mielestäni vain niin tärkeä asia, että sen pohtimiseen tarvitaan mukaan myös asiantuntijat. Maanpuolustuskyky on helppo nopeasti menettää, mutta sen uudelleen rakentaminen kestää vuosia.

Käyttäjän vesavirri kuva
Vesa Virri

En nyt varsinaisesti ole tuosta eri mieltä. Puolustuspolitiikassa tarvitaan aivan varmasti sekä laajaa kansalaiskeskustelua että eri alojen asiantuntijoita, jotta voidaan tehdä mahdollisimman pitkäjänteistä puolustuspolitiikkaa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Asia selvä. Asiasta on selkeästi syytä harrastaa myös kansalaiskeskustelua. Muuten historiasta sen verran, ettei Suomen armeija viime sodissa suinkaan ollut suurimmillaan vuonna 1941!

Käyttäjän vesavirri kuva
Vesa Virri

Hmm., menee ehkä vähän asian vierestä, mutta koska asia on sinänsä mielenkiintoinen, niin miksikäs ei:

Eli kesällä 1941 vedettiin liikekannallepano lähes viimeiseen mieheen, jolloin kaikki kynnellekykenevät määrättiin asepalvelukseen. Tästä aiheutui sitten ongelmia muulle yhteiskunnalle, sillä esimerkiksi maaseudulla ihmisiä ei ollut tarpeeksi korjaamaan satoa, minkä vuoksi osa viljasta jäi pellolle. Tämän vuoksi vuoden lopulla iso osa joukoista (lähinnä vanhemmat ikäluokat) kotiutettiin.

Eli tällöin Suomen armeija käsittääkseni oli kaikkein suurimmillaan. Vai onko sinulla muunlaista tietoa?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Edesmenneen eversti Nordbergin tietojen mukaan (2003) armeijan miesvahvuus oli jatkosodan alussa 476 000.

Käyttäjän vesavirri kuva
Vesa Virri

Hmm., erikoisia lukuja esität. Kaikissa teoksissa joita olen viime aikoina lukenut puhutaan noin 600 tuhannesta sotilaasta. Olisiko tuossa sinun luvussasi kenties laskettu vain ns. taistelujoukot vai mistäköhän ero mahtaa johtua?

Joka tapauksessa jätit kertomatta milloin mielestäsi Suomen armeija oli suurempi kuin kesällä 1941?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Vuonna 1941 kesällä toteutettu liikekannallepano koski 630 000 henkeä, mutta kenttäarmeijan koko oli vain 476 000. Yhtymien taistelevien iskuosien määrävahvuus oli heinäkuussa 158 800. Palvelukseen käsketyistä reserviläisistä 1400 ei noudattanut liikekannallepanokäskyä.

Tutkija Markku Salomaan mukaan kesällä 1944 kenttäarmeijan vahvuus oli rintamalla torjuntataisteluissa 528 000.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/tutkijan-k...

Tämän lisäksi koko Pohjois-Suomen puolustus oli saksalaisten vastuulla, joita oli maassa 220 000.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

"Viisi sodan vuotta" kertoo armeijan kokonaisvahvuuden olleen 01.08.1944 613 000, joista sotilaita 530 000.

Käyttäjän vesavirri kuva
Vesa Virri

Jees, tuo 476 000 näyttäisi todella olleen vahvuus Jatkosodan alkaessa 25.6., mutta en nyt löytänyt tarkempaa tietoa siitä, miten armeijan vahvuus kehittyi vuoden 1941 kesän ja syksyn aikana. Joka tapauksessa liikekannallepano oli vedetty lähes viimeiseen mieheen eli se koski yli 600 tuhatta miestä.

Ja vuoden lopulla vanhempia ikäluokkia kotiutettiin, joten kenttäarmeijan koko pieneni. Kesällä 1944 sitten rintamalle koottiin taas enemmän nuorempia ikäluokkia, mikä nosti taas kenttäarmeijan kokoa.

Joka tapauksessa lienee oikein sanoa, että Suomen armeija oli kaikkein suurimmillaan sekä Jatkosodan alussa vuonna 1941 että lopussa kesällä 1944.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Nyt, kun itsekin asiaan syvennyin, olen kanssasi samaa mieltä siitä, ettei armeijan koko suuresti eronnut kesällä 1941 ja kesällä 1944. Kuitenkin asia, jota ei voida ohittaa, oli suuren saksalaisen joukon olo Suomessa. Se tarvittiin Suomen itsenäisyyden säilyttämiseen. Niitä saksalaisia joukkoja oli rynnäkkötykkiprikaati 303 ja osasto Kuhlmey myös kannaksella kesällä -44. Silloin saksalaisten määrä oli noin 220 000 koko maassa.

Käyttäjän vesavirri kuva
Vesa Virri

Tottapa kyllä. Erityisesti lento-osasto Kuhlmeyn osuus oli merkittävä - jollei jopa ratkaiseva - kesän 1944 torjuntataisteluissa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Tässä vähän Markku Salomaan pohdintaa ja realiteetteja Suomen maanpuolustuksesta.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-128849990682...

Käyttäjän TeppoNygren1 kuva
Teppo Nygren

Olet oikeilla linjoilla. Esimerkiksi hankkimalla ydinaseita emme tarvitsisi suurta sotaväkeä. Se että jouduimme luopumaan jalkaväkimiinoista on kyllä huono asia, mutta jalkaväkimiinoista luopumisen tarkoitushan oli estää ihmisiä vammautumasta ja siten joutua yhteiskunnan elätettäviksi. Jalkaväkimiinat voisi korvata herkistetyillä panssarimiinoilla, niin ei rikottaisi mitään tehtyjä sopimuksia ja taatusti kukaan ei vammaudu panssarimiinan räjähtäessä jalkojen alla.

Käyttäjän vesavirri kuva
Vesa Virri

Ydinaseet nyt tuskin ratkaisivat Suomen puolustuksen haasteita vaan enemmänkin aiheuttaisi ongelmia Suomen kansainvälisille suhteille. Tämän lisäksi ydinaseet ne vasta kalliita ovatkin, joten samat resurssit voitaisiin varmaan käyttää Suomen kannalta hyödyllisemmin.

Käyttäjän TeppoNygren1 kuva
Teppo Nygren

Ydinaseet olivat vaan pelkkä heitto, mutta eivät ne kalliita olisi. Terroristijärjestöilläkin olisi varaa. Joku yksityinen ydiunaseiden valmistaja tietysti maksattaisi tähtitieteellisesti jotain valtiota´. Eivät venäjä ja ydysvallatkaan miltään alihankkijal´ta ydinaseita ole tilanneet, ja tieto sekä taito olisi myös suomesta saatavissa, eivätkä ydinmateriaalitkaan mitään kalliita olisi.
Ydinaseet olisi kyllä realistinen uhka maahantunkeutujalle.

Ehkä ajatuksena saattaiusi tuntua oudolta voimakkaampien miinoja olemassaolo, kun jalkaväkimiinat poistettiin, mutta tosiaan se syy niiden poistamiseen oli niiden vammauttava vaikutus. Rypälepommitkin tappavat ja tarpeeksi tehokas miina joka tappaisi talossa ja puutarhassa olisi silloin hyvä korvaamaan vammauttavat jalkaväkimiinat.

Puolustusvoimia ja toimivaa armeijaa tarvitaan. Suomen pitäisi ehkä keskittyä uuden ja paremman aseteknologian luomiseen ja sen vientiin, niin asevoimia voisi sen suhteen parantaa ja vahvistaa.
Esimerkiksi ympäristön ja luonnonsuojelun kannalta hylsytön sarjatuliase olisi hyvä tuote. Nykyisillä materiaaleilla olisi mahdollista kehittää pienikaliiperinen hylsytön sarjatuliase, jonka tulinopeus olisi jopa 60000 laukausta minuutissa, eli satakertainen rk-762:seen verrattuna. Aseteknologiassa pitäisi vaan unohtaa perinteelliset mekaaniset ratkaisut.

Käyttäjän vesavirri kuva
Vesa Virri

Hmm., valitettavasti ydinaseiden hankkiminen on sellaista hommaa, että se pikemminkin luo uusia uhkia, sillä muut maat saattaisivat pitää Suomea uhkana. Iranilla ja Pohjois-Korealla ei maailmassa juuri ystäviä taida olla...

Muuten ehdottamasi asiat lienevät ihan pohdinnanarvoisia. Joka tapauksessa panostaisin tosiaan enemmän sotilaiden laatuun kuin määrään; tällöin iso osa tulevista ikäpolvista voisi samalla tehdä jotain muuta yhteiskuntaa hyödyttävää, kuten esim. aikaistaa valmistumistaan ja siirtyä työelämään.

Käyttäjän TeppoNygren1 kuva
Teppo Nygren

Pelkistä ajatusmalleista kuitenkin kyse. Asevoimia ei voi pienentää, muuta kuin pakottavista syistä, mitä voisivat olla varattomuus ylläpitää armeijaa. Naisten asepalvelus aiheuttaa enemmän kustannuksia kuin miesten asevelvollisuus. Naissotilaiden olemassaolo myös sotatilanteessa jos jokin alue joutuisi valloittajan kynsiin antaa valloittajalle myös mielivaltaisia tulkintamahdollisuuksia siviilipukuisten naisten suhteen. Ovatko he siviilipukuisia sotolashenkilöitä vai siviilejä, mikä heikentää naisen asemaa sellaisessa tilanteessa.
Venäjällä uhoaminen monilta tahoilta on täkkähetkellä turhaa, mutta koskaan ei tiedä kuinka venäjän talouden muutosten seurauksena venäläiselle kansallisaatteelle käy ja kuka nousee valtaan.
Jos ajattelee että histroria toistaa itseään, niin suomi voi olla pian osana suurvaltaa ilman omia oikeuksia. Käykö sitten niin että tyytymättöminä sortovaltaa ryhdymme vapaustaisteluun itsenäisyytemme puolesta ja venäjän liittyessä tukemaa suomen irrottautumista euroopasta lyöttäytyy venäläisten kelkkaan osa suomalaisita, jotka kuvittelevat venäjän siivellä saavansa omaa henkilökohtaista valtaa ja veljessota syttyy uudelleen.
Nämä siis pelkkiä ajatusmalleja, mutta kyllähän sen tajuaa ettei pienen maan itsepäoinen kansa kauaa lypsylehmänä oloa katsele.

Seppo Hildén

Mies sanoo profiilissaan olevansa historian ja yhteiskuntaopin opettaja (!) Helsingin Töölöstä, ja kuitenkin ehdottaa, että jatkossa ei tarvita enää Venäjän takia yleistä asevelvollisuutta eikä suurta koulutettua reserviarmeijaa Suomessa.

Kuule Vesa, hukkaan on mennyt sunkin opiskelut kun et historiasta ole mitään oppinut.

Käyttäjän vesavirri kuva
Vesa Virri

Aika lapsellinen kommentti. Historiasta voi oppia monella tavalla, mutta täytyy myös ymmärtää, että maailma muuttuu, eikä mikään ole ikuista. Ei edes se Neuvostoliitto, vaikka monet niin vielä 1980-luvullakin uskoivat...

Matti Jalagin

Maailma muuttuu niin.

Ystävällismielinen itäinen naapurimme käyttää seuraavien kymmenen vuoden aikana Suomen valtion koko budjetin verran joka vuosi aseistautumiseensa.

Onko sinulla tähän mitään mielipidettä?

Matti Jalagin

Virri.

Oliko ajatusta vai menitkö kysymään neuvoa vastaukseen jostain?

Käyttäjän vesavirri kuva
Vesa Virri

En mennyt. Piti käydä välillä töissäkin. Ei kaikilla ole aikaa ja mahdollisuutta olla kirjoittamassa blokgikommentteja 24/7...

Venäjä on tosiaan vahvistanut puolustustaan, mutta toisaalta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen se olikin aika heikossa tilassa. Tärkeintä Suomen idänsuhteissa on kuitenkin ulkopolitiikka eli hyvien idänsuhteiden luominen, jota toki uskottava maanpuolustus tukee.

Käytännössä meidän täytyy jossain vaiheessa valita panostammeko siihen laatuun vai määrään ja itse uskon että massa-armeijoiden aika on ohi. Parempi vaihtoehto on kouluttaa vähemmän laadukkaita joukkoja kuin paljon ns. tykinruokaa. Pienemmät joukot voidaan sitten myös varustaa paremmin.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Jos tuolle Virrin linjalle mennään niin pitäisi ottaa tarkastelun kohteeksi myös puolustuksen ulkoistaminen. Meillä on eräs naapuri, joka varmaan mielellään ottaisi koko homman kohtuu hinnalla hoidettavakseen.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Pääministeri Jyrki Katainen on ilmoittanut, että maamme tarvitsee 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa työvoimaksemme lähitulevaisuudessa.

Ehdotan kaikille maahanmuuttajille kotouttamisprosessin alkuvaiheessa pakollista asevelvollisuutta,jonka jälkeen kyseinen väestöryhmä voisi keskittyä yhteiskunnan rakentamiseen muilla osa-alueilla.

Santeri Halmetoja

Asevelvollisuuden kansantaloudellinen vaikutus kyllä tosiaan taitaa olla negatiivinen: miesten siirtyminen työelämään ja korkeakoulutukseen siirtyy yhdellä tai jopa kahdella myöhäisemmäksi. Joten tekemällä "ilmaista työtä" on BKT:eeseen negatiivinen vaikutus, sekä Suomessa siirrytään muutenkin työelämään keskimäärin Euroopassa myöhään.

Käyttäjän vesavirri kuva
Vesa Virri

Näinhän se on. Eihän puolustuspolitiikkaa toki tule ajatella pelkästään kansantaloudellisesta näkökulmasta, mutta aivan yhtä älytöntä on jättää se täysin huomioimatta.

Jyri Terttu

Kaikilla muillakin työvoimavaltaisilla aloilla automaatio on vähentänyt työvoiman tarvetta. Miksipä sotiminen poikkeus olisi?

Käyttäjän vesavirri kuva
Vesa Virri

Ihan hyvä pointti. Näinhän se kyllä on.

Toimituksen poiminnat