*

Vesa Virri Uskaltaa uskaltaa

Kouluopetuksen laadusta ei tule tinkiä

Suomessa on paljon hienoja asioita ja yksi meidän parhaista saavutuksistamme perustuu nimenomaan laadukkaaseen koulujärjestelmään, joka Pisa-tulosten myötä on saavuttanut kansainvälistäkin huomiota. Suomessa onkin viime vuosina vieraillut paljon ulkomaisia vieraita, joiden tarkoituksena on ollut selvittää suomalaisen koulun menestymisen salaisuus.

Miksi olemme sitten olleet kansainvälisten vertaillen niin erinomaisia? Ajatuksena suomalaisessa koulussa on ollut se, että kaveria ei jätetä. Peruskoulujärjestelmän laadukkuus ja joustavuus takaa Suomessa sen, että hyvin harvalta jää peruskoulun päättötodistus suorittamatta. Tämä samalla estää nuorten syrjäytymistä ja tukee omalta osaltaan sitä kehitystä, että lähes kaikista nuorista tulee aikanaan täysivaltaisia kunnon kansalaisia.

Näin kuntavaalien alla onkin hyvä muistuttaa, kuinka tärkeää on pitää huolta niistä, jotka ovat tämän menestystarinan saaneet aikaiseksi; puhun siis koulujen opettajista ja muista aikuisista. Suomessa opetushenkilökunta on lähes poikkeuksetta ollut korkeasti koulutettua, mikä monissa muissa maissa on kaikkea muuta kuin itsestäänselvää. Palkkahan ei opetusalalla ole koulutukseen ja työn vaativuuteen nähden ollut kummoinen, mutta työssä on ollut muita etuja, joistain tärkeimpänä ovat olleet kohtuullisen pitkät loma-ajat.

Valitettavan usein näiden motivoituneiden ammattilaisten arvoa ei ole päättäjien toimesta nähty. Esimerkiksi viime huhtikuussa Helsingin opetusvirasto oli jo päättänyt poistaa määräaikaisten opettajiensa palkat kesäloma-ajalta. Eli haluttiin siis kouluvuoden päätteeksi ottaa kesälomarahat pois niiltä jotka olivat tehneet koko vuoden töitä helsinkiläisten lasten ja nuorten eteen.

Onneksi Helsingin vihreät saivat tiedon asiasta ja jo huhtikuussa Helsingin Vihreä valtuustoryhmä vastusti yksiselitteisesti opettajien kesälomapalkan poistamista. Toukokuussa asian saatua julkisuutta alkoi muistakin puolueista tulla tukea määraikaisille opettajille.

Loppujen lopuksi ne peruttiinkin, mutta ehkä tämä kertoo jotain poliittisesta toimintaympäristöstä. Mikäli poliittiset toimijat eivät ole hereillä, voidaan tällaisia asioita ajaa läpi ohi valtuustoryhmien.

Toiminta oli muutenkin aikas härskiä ja aivan samaa kuin iskisi rätillä kasvoihin kaupungin työntekijöitä, jotka ovat tehneet koko vuoden ansiokasta työtä eri Helsingin kouluissa. Erityisen härskiä toiminnassa oli se, että siinä yritettiin lyödä nimenomaan niitä, jotka koulussa ovat muutenkin turvattomimmassa asemassa eli määräaikaisia tuntiopettajia.

Tällaisella vastuuttoman lyhytnäköisellä säästöpolitiikalla ainoastaan pudotetaan opettajien työmotivaatiota. Ja mikäli tällainen politiikka jatkuu, niin samalla varmistettaneen, että osa kaikkein parhaimmista opettajista siirtyy mieluummin muihin tehtäviin.

Kirjoittaja on itse historian ja yhteiskuntaopin opettaja sekä varaluottamusmies.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Jorma Kassinen

Kaikilta tullaan leikkaamaan.

Opettajilla on suuri vastuu hyvän peruskoulun säilyttämisessä vaikka budjetit tiukkenevat.
Se tarkoittaa saman tason säilyttämistä suurentamalla luokkakokoja ja tehokkaammalla toiminnalla ja jäädytetyillä palkoilla.

Kesälomapalkat eivät lasten koulunkäyntiin vaikuta tuon taivaallista joten sitä en ymmärrä miksi niitä puolustitte.

Rahaa ei ole tulossa lisää.
Vuosikymmeniin.

Laadusta ei pidä tinkiä.
Kustannukset pitää vähintään jäädyttää.

Mutta luotan että suomalaiset opettajat laittavat tärkeässä tehtävässään lapset ja maan edun omien etujensa edelle.

Käyttäjän vesavirri kuva
Vesa Virri

Hmm., tässä oli siis kyse siitä, että määräaikaisilta opettajilta oltiin viemässä jo luvattu loma-ajan palkka. Eli lyötiin siis niitä, jotka ovat kaikkein turvattomammassa asemassa, kun ei välttämättä ole edes tietoa työn jatkosta.

Jorma Kassinen

Jos ei ole tietoa onko edes kunnan palveluksessa niin ehkä lähtöbonuksia ei kannata maksaa.

Toki jos olette tuon summan valmiita säästämään omissa vakinaisten loma-ajan palkoissa niin tuo olisi ihan ok.
Vakinaisilla se ei tunnukaan juuri missään.

Onneksi tuo ei vaikuta opetuksen tasoon mitenkään.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

On luonnollista, että opettaja kehuu koulua ja eräänlaista harhaa nimeltä PISA-tutkimus. Samalla kuitenkin kaivattaisiin korkeakouluopintojen tuomaa kykyä arvioida kriittisesti näitä instituutioita.

Toistaiseksi kohtalaisen mono- ja yhtenäiskulttuurinen Suomi pärjää vielä PISA-vertailussa, mutta samalla se on kouluistaan laiminlyönyt tietokasvatuksen perusteella ns. sivistyskasvatuksen, johon kuuluvat taito-, taide- ja eettiset näkökulmat. Tutkimusten perusteella niillä taas olisi koulun työrauhaa, ihmisten keskinäistä kunnioitusta, koulun ilmapiiriä ja jopa monen muun aineen (matematiikka, kielet) oppimista edistäviä vaikutuksia.

Koulussa opiskelun pitkäjänteisyyttä tuhoaa yläastella ja lukiossa, kurssimuotoisuus ja lyhyet jaksot sekä pitkä tauot, eli hiirenhyppypedagogiikka. Sosiaalista elämää hajottaa luokkayhteisön jatkuva rikkominen eri valintapakettien vuoksi ja levottomat lukujärjestykset näivettävät koulun sisäistä ns. kulttuurielämää.

Lisäksi kouluissa tuhlataan miljoonia euroja aivan tarpeettomasti vaihtuviin oppikirjohin.

Kehittelemme koulun ongelmiin irtoprojekteja: KiVa koulu (TY) puuttuu kiusaamiseen, Lapsii liikkuu-hanke yrittää saada perunat liikkumaan, muinainen Hymy-poika kampanja on jo unohdettu: se korosti hyviä tapoja. Taidekasvatus on hunningolla ja abit, jotka kirjoittavat pitkää matikkaa ja luonnontieteitä, saattavat olla pienen lapsen tasolla taito- ja taideopetuksen jäljiltä.

Yliopistoissa kysytään, miksi PISA-lapsista tulee niin paljon lusmuilevia, keskinkertaisia ja hitaita korkea-asteen opiskelijoita, joilta puuttuu luovuutta, mielikuvitusta, rohkeutta argumentoida ja kokemuksia myös kouluviihtyvyydestä? Vain venäläiset lapset viihtyvät koulussa huonommin.

Koska olen toiminut sekä opettajana (yläaste-lukio) että opettajien kouluttajana (yliopisto/OKL), voin todeta, että palkkataso on erittäin hyvä kaikkiin opettajan etuisuuksiin ja työn vapauteen nähden.

Merkittävä osa opetuksen laadun parantamisesta ei vaadi rahaa, vaan asenteiden muutoksia.

Toimituksen poiminnat