*

Vesa Virri Uskaltaa uskaltaa

Virkamiesruotsista tulisi luopua – vapaampi kielivalinta maan etu

Viime aikoina on paljolti keskusteltu venäjän kielen korvaamista ruotsilla joissakin Itä-Suomen kunnissa. Opetusministeriö ei hyväksynyt kokeilua, mikä alueen kannalta tuntuu järjettömältä: Ruotsia ei kuule missään, kun sen sijaan Venäjä on lähellä ja venäjän kieltä kuulee esimerkiksi Lappeenrannassa ihan päivittäin.

Monet ovat ihan aiheellisesti korostaneet, ettei ruotsia voi korvata venäjällä, koska tämä asettaisi kansalaiset eriarvoiseen asemaan, sillä meillä on suomessa pakollinen virkamiesruotsi. Olen tästä aivan samaa mieltä ja muun muassa tämän vuoksi virkamiesruotsista tulisikin luopua.

Virkamiesruotsille ei sinänsä ole rationaalisia perusteita, vaan se johtuu ainoastaan siitä, että RKP on istunut viimeiset 35 vuotta hallituksessa. Virkamiesruotsi on ollut voimassa vasta vuodesta 1994 ja tosiasiassa sen pakollisuus ei palvele ketään: Joillekin se voi olla tulppa, joka myöhästyttää valmistumista ja samalla aiheuttaa yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia. Ks. esim.

 http://yle.fi/uutiset/virkamiesruotsi_on_ongelma_ammattikorkeakouluissa/6085788?origin=rss

Ruotsinkielisten tarpeet voitaisiin turvata paljon maltillisemmallakin panostuksella, joten kyse on ihan valtapolitiikasta. Virkamiesruotsista tulisikin luopua, sillä käytännön kokemukset ovat osoittaneet, ettei se mitenkään takaa virkamiesten ruotsinkielen taitoa. Paljon parempi olisi, että yksiköissä olisi joku, joka ihan oikeasti osaisi ruotsia kuin että kaikki mukamas osaavat, mutta kukaan ei oikeasti osaa.

Virkamiesruotsin älyttömyyttä kuvastaa osaltaan myös se, että samalla kun meillä on pakollinen virkamiesruotsi, niin käytännössä se ei tunnu edes RKP:lle kelpaavan, kuten Keski-Pohjanmaan maakuntakiista hyvin osoittaa:

 http://yle.fi/uutiset/ruotsin_kieli_ratkaisi_keski-pohjanmaan_suuntakiistan/5627214#

Virkamiesruotsin poistaminen ratkaisisi monta ongelmaa: Tällöin ei olisi juridista estettä valita toista vierasta kieltä sen tarpeen mukaan, mikä ajaa parhaiten maan etua. Kielipolitiikassa pitäisi yleensäkin käyttää järkeä ja ymmärtää asia myös maan talouden kannalta. Mikäli esimerkiksi Itä-Suomessa ei ole riittävästi venäjän osaajia, niin käytännössä kaikki työt valuvat venäläisille.

Usein väitetään, ettei ruotsin kielen opiskelu ole mitenkään pois muiden kielten opiskelusta. Tämä nyt on aivan täydellistä höpö-höpöä. Osalle nuorista on aivan riittävää, mikäli he oppivat äidinkielen kunnolla ja sitten puhumaan esimerkiksi kohtuullista englantia. Sitten on varmaan suuri joukko, jotka pystyvät aivan hyvin oppimaan kaksikin vierasta kieltä. Jotkut ovat sitten kielellisesti lahjakkaampia, joille useampienkin kielten opiskelu on aivan mahdollista.

Suurin osa oppilaista ei kuitenkaan ole mitään renessanssi-ihmisiä eli enemmistöllä ei ole resursseja opetella useampia kuin kahta kieltä, joten käytännössä englannin ja ruotsin kielen pakollisuus rajoittaa muiden kielten oppimista. Nykyjärjestelmä johtaa käytännössä siihen, että suuri osa valmistuvista nuorista osaa oikeasti vain suomea ja englantia, eikä kunnolla mitään muuta kieltä.

Mikäli halutaan korostaa pohjoismaista kulttuuria ja Suomen pohjoismaisia juuria, niin ruotsin kieliopin tankkaamisen sijaan peruskoulussa voisi olla hyödyllisempää opettaa esimerkiksi perusasiat ruotsinkielisestä väestöstä, kulttuurista sekä Ruotsin ajan historiasta ilman, että siihen käytetään huomattavaa osaa kielten opetuksen resursseista.

Tämän jälkeen ne, jotka haluavat opiskella ruotsia, voisivat näin tehdä ja muut voisivat puolestaan keskittyä itseään kiinnostavampaan kieleen: esimerkiksi saksaan, ranskaan, venäjään tai vaikkapa kiinaan. Uskoisin, että samalla tehtäisiin kielten – myös ruotsin – opiskelusta nykyistä huomattavasti mielekkäämpää, mikä varmasti ajan kanssa näkyisi myös oppimistuloksissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

34Suosittele

34 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (113 kommenttia)

Käyttäjän kolhi kuva
Jaakko Kölhi

"Virkamiesruotsista tulisikin luopua, sillä käytännön kokemukset ovat osoittaneet, ettei se mitenkään takaa virkamiesten ruotsinkielen taitoa. Paljon parempi olisi, että yksiköissä olisi joku, joka ihan oikeasti osaisi ruotsia kuin että kaikki mukamas osaavat, mutta kukaan ei oikeasti osaa."

Nimenomaan. Ja tästä oikeasta kielitaidosta voitaisiin myös maksaa pientä lisää, mikä varmasti riittäisi motivoimaan tarpeellisen määrän ihmisä ruotsintaitoisiksi.

Kannatetaan!

Käyttäjän VilleMaki kuva
Ville Mäki

Suomen ja myös ruotsinkielisten etu olisi se, että ruotsista tehtäisiin vapaaehtoinen kieli. Myös ruotsinkieliset hyötyisivät sillä, että suomenkieliset eivät suhtautuisi heihin niin negatiivisesti.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Miellyttävää lukea tuollainen kommentti hallituspuolueen jäseneltä.

Erityisesti vihreiden luulisi kiinnittävän huomiota myös siihen, että kansainvälinen syrjinnänvastainen lainsäädäntö kieltää aivan yksiselitteisesti asettamasta työnhaussa sellaisia kielitaitovaatimuksia, jotka eivät vaikuta oleellisesti työtehtävän menestykselliseen hoitamiseen. Myös Suomi on sitoutunut noudattamaan näitä lakeja, mutta täällä laki on väännetty sellaiseen muotoon, ettei suomenkieltä saa turhaan vaatia, mutta ruotsia saa.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Perusteltu puheenvuoro ja hyvä linkkejä, Vesa. Mutta ajatelepa asiaa vähän pitemmälle.

Suomen pienestä ruotsinkielisestä vähemmistöstä suurin osa on sujuvasti suomentaitoisia. Miksi velkaantuvan yhteiskunnan pitäisi järjestää heille kalliita erillispalveluita, joita he suomentaitoisina eivät edes tarvitse.

Ruotsinkielisiä palveluita voitaisiin tarjota niillä seuduilla, joilla ruotsinkielisten osuus väestöstä on suuri ja työvoimaa palveluihin on helppo löytää.

Lisäksi nykyinen järjestelmä ei kohtele muita kielivähemmistöjä yhdenvertaisesti.

Käyttäjän JormaVesa kuva
Jorma Vesa

Entäpä jos ajateltaisiin vieläkin pitemmälle? Kun ruotsinkielisestä vähemmistöstä suuri enemmistö jo osaa suomea, niin miksi Suomen pitäisi olla kaksikielinen? Eikö olisi selvintä, että Suomi on virallisesti yksikielinen ja tuo yksi kieli on tietenkin suomi?

anna eino

Hienoa, että Vihreistä tulee tuollainen kannanotto. Järkipuhetta.

Mitä sinun ruotsinopettajakollegasi tykkäävät mielipiteistäsi?
Entä oppilaasi? Vai joudutko pitämään töissä matalaa profiilia tästä asiasta?

Käyttäjän vesavirri kuva
Vesa Virri

Eiköhän meillä Suomessa ole ihan mielipiteenvapaus. Uskoisin, että omat kannanottoni aika pitkälti vastaavat suomalaisten enemmistön mielipiteitä. Jokaisen omat mielipiteet ovat hänen oma asiansa, eikä niitä pidä sekoittaa työasioihin.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Osaatko arvata, mikä on RKP:n vaatima hinta pakkoruotsista luopumisesta ?
Se lienee liian korkea, koska muutenhan kaupat olisi jo tehty.

"RKP pelaa parhaillaan kaksilla korteilla. He ovat jo kabineteissaan
päätyneet tosiasioiden tunnustamiseen - eli valtakunnallinen kaksikielinen
Suomi pakollisine toisine kotimaisineen,
virkamiestutkintoineen jne tullaan
ajamaan alas.

Juuri siksi heidän doktriirinsa nykyään onkin siihen
varautumista eli alueellisen kaksikielisyyden vahvistaminen esim. vaatimuksilla näistä joidenkin mielestä jopa apartheidimaisista "ruotsinkielisistä tiloista" - ja nyt siis röyhkeyden huippuna myös
ruotsinkielisenemmistöisellä alueella, Raaseporissa!

RKP käy viivytystaistelua myös
valtakunnallisella tasolla ja tulevat luopumaan valtakunnallisesta
kaksikielisyydestä vasta ankarien lehmänkauppojen jälkeen - kauppamiehiä ja -naisia kun ovat.

http://www.raseborg.fi/bloggar/harri/1936-rkp-ajaa...

Käyttäjän SeppoMononen kuva
Seppo Mononen

Ruotsalaisuus on enemmän kuin kieli

Kanadakin on kaksikielinen maa. Valtakieli on englanti, ja ranska on virallinen kieli vain Quebecin provinssissa eli noin 8 % väestöstä. En tiedä koulujen kielenopetuksesta, mutta kokemuksesta tiedän että valtion virkoihin edellytyksenä on välttävä ranskan/englannin toisen kielen taito. - Tai että sitoutuu kielitaidon hankkimaan jos tulee valituksi. Epäilen että 'toisen kotimaisen' opetus ei ole pakollinen.

Mitä tulee ruotsinkieleen ja ruotsinkieliseen väestöön yleensä: Tekemäni Elinvoimasta -tutkimus osoittaa faktuaalisesti kuinka verrokkina käyttämäni Pohjanmaan rannikkoseudun valtaosin ruotsinkielinen väestö voi joka suhteessa paremmin kuin näytteenä tutkittu Etelä-Pohjanmaan suomenkielinen väestö. Katso ja päättele itse: /www.litorina.org/elinvoimasta/ ja laajemmin englanniksi /www.litorina.org/exhaustion/.

Voisi ehkä oppia jotakin.

Lasse Laaksonen

Kyllä, tästä voi oppia sen, että ruotsinkieliset ovat maailman parhaiten paapottu vähemmistö, jolla on mahtavat erityisedut, mikä näkyy eliniänodotteessa.

Senpä vuoksi tulevaisuudessa on nimenomaan annettava suomalaisille paremmat elämän eväät.

Jos USA:ssa olisi jossain vastaavia eroja etnisten ryhmien välillä, niin huonommin voivaa ei todellakaan voisi "positiivisesti" syrjiä enää, vaan syrjintään johtavan politiikan asianajajat joutuisivat suoraan vankilaan kulkematta lähtöruudun kautta.

anna eino

Koskettava tutkimus, sukuni on lähtöisin tuolta seudulta.

Mummoni sanoi, että kun hän oli nuori, maailma oli vasta ihan alussa.
Kaikki oli niin alkeellista, köyhyys, huono ruoka, keuhkotauti tappoivat ihmisiä, perheenjäseniä toinen toisensa jälkeen.

Samaan aikaan ruotsinkielinen väestö pääsi jo omakielisiin kouluihinsa, ja parempiin asemiin ja parempaan elintasoon.

Surullisinta on, että vielä tänä päivänä tuo köyhempi väestö joutuu uhrautumaan parempiosaisen ruotsinkielisen vähemmistön hyväksi.

Johanna Fredriksson

Mistä näitä tutkijoita tulee? Kuka rahoitti tutkimuksesi Mononen?

No mihin johtopäätökseen tulit? Että ruotsinkielisten hyvinvointi johtuu ruotsin kielestä? Suomenkieliset voivat saada saman hyvinvoinnin opiskelemalla kiltisti pakkoruotsinsa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Monet ovat ihan aiheellisesti korostaneet, ettei ruotsia voi korvata venäjällä, koska tämä asettaisi kansalaiset eriarvoiseen asemaan, sillä meillä on suomessa pakollinen virkamiesruotsi. Olen tästä aivan samaa mieltä ja muun muassa tämän vuoksi virkamiesruotsista tulisikin luopua.""

Ihanaa, kiitos Vesa Virri!

Vihdoinkin alkaa poliitikkojen suunnallakin järki ja rohkeus juosta oikeaan suuntaan! Toki heitä on monissa puolueissa enemmänkin kuin kukaan arvaakaan, mutta Vesa tulee kaapista ulos avoimesti ilman salailua. Se on hienoa!

Tarkoitan sitä, että kansanedustajatkin voivat ehdokkaina laittaa rastin ruutuun kohdassa en kannata pakkoruotsia, mutta sen ääneen sanominen julkisesti näyttää olevan liian vaikeaa. Puhumattakaan, että uskaltaisi ehdottaa virkamiesruotsin lopettamista, joka liittyy toki olennaisesti yhteen pakkoruotsittamisen kanssa.

Seppo Mononen mainitsee Kanadan kaksikielisyyden, mutta sielläkään ei vaatimus molempien kielten opiskeluun koske koko maata, vain osaa aluetta. Toisekseen, en taitaisi evääni liikuttaa tämän asian tiimoilla, jos meilläkin edes toinen kansalliskieli olisi maailman suuriin kieliin lukeutuva kieli. Kaksi minikieltä on yksinkertaisesti liikaa...ei sillä maailmalla pärjätä.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Tällaisia täysjärkisiä kirjoituksia lisää. Hienoa, että Virrin suvaitsevaisuus tulee esille todellisuuteen perustuen. Arvostan tällaista rehellisyyttä, 10 points!

Pentti Juhani Järvinen

Turhan suvaitsevainen tuon pakollisen virkamiesruotsin kanssa ei kannata juuri olla. Jos Suomessa asioita pystyttäisiin määrittelemään lain ja oikeuden yleisesti tunnustettujen periaatteiden pohjalta, se havaittaisiin laittomaksi, kansalaisten oikeuksia loukkaavaksi. Lisäksi pakkoruotsi on mitä selvimmin "Suomen valtion edun" vastainen, asettaa sen alistettuun asemaan Ruotsiin verrattuna, näin jopa sen omalla alueella. Asiasta tulee alkaa julkistaa niistä skandaaleja, joita on - loputtomiin.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Virkamiesruotsin poistaminen on ollut esillä myös yliopistojen kielikeskusten neuvostossa (FINELC).

Siellä ei taatusti ole yhtäkään "fennomaania",
vaan neuvosto ehdottaa virkamiesruotsin poistamista ihan pragmaattisista syistä,
tosin hienovaraisin sanakääntein.

Finelc antoi 28.08.2012 lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriön “Toiminnallista ruotsia” -raporttia varten. Lausunnossa todettiin valmistumisaikojen pidentyvän jatkuvasti ylioppilaiden puutteellisen ruotsin kielen takia.

Finelc tarjoaa kahta vaihtoehtoa: joko peruskoulun ja lukion on jollakin tavalla tuotettava kaikille yliopistossa jatkaville parempi ruotsin taito tai ruotsin taidon vaatiminen osana kaikkia yliopistotutkintoja täytyy lopettaa.

“Jos korkeakoulutasolla noudatettaisiin samaa logiikkaa kuin ylioppilaskirjoituksissa, korkeakouluopiskelijalla olisi subjektiivinen oikeus opiskella toista kotimaista kieltä —, mutta korkeakoulututkinnon saaminen olisi mahdollista myös ilman ruotsin taidon osoittamista”, lausunnossa todetaan.

http://www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat/17404/1893...

"Sadoilla nuorilla (jopa tuhat saattaa mennä kuluvana lukuvuonna rikki) korkeakoulusta valmistuminen roikkuu puuttuvasta ruotsin kielitutkinnosta. Huoli on todella vakava!"

"Hyvät lukiolaiset ja opiskelijoiden vanhemmat

Huoleni kohdistuu lukiolaisten huonoon intoon ruotsin opiskelussa.
Sen jälkeen, kun pakollinen ruotsin koe poistettiin ylioppilaskirjoituksista, opiskelu on laantunut, kurssimäärät ovat supistuneet ja kielitaito on mainittavasti heikentynyt. Näin on tapahtunut myös Oulun lukioissa.

Opettajat ovat viestineet siitä, että nuorten motivointi ruotsin opintoihin on vaikeaa ja opetukseen käytettävästä ajasta lohkeaa iso osa opiskelun tarpeellisuuden perustelemiseen."

https://wilmalukio.ouka.fi/10100010000,+111110151/...

"Vuosittain vähintään 20 prosenttia korkeakouluopiskelijoista saa tutkimustuloksen perusteella tutkintotodistukseensa merkinnän virkamiesruotsin hyväksytystä kielitaidosta, vaikka kielitaito ei todellisuudessa vastaa kielilainsäädännössä määrättyä vähimmäistasoa. Niinpä ensimmäisenä vaihtoehtona ehdotetaan, että virkamiesruotsin kirjallisen ja suullisen taidon vaatimusosa poistettaisiin korkeakoulututkinnoista. Toisena vaihtoehtona esitetään, että korkeakoulututkinnon ensimmäiseen vaiheeseen sisällytettäisiin virkamieheltä vaadittava ruotsin kielen ymmärtämisen taito.
Näin nykyiset korkeakoulututkintoihin kuuluvat ruotsinopintojen niukat resurssit voitaisiin kohdentaa opiskelijoiden oman erityisalan ruotsinopintoihin."

http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/vaitos08/niemi...

Käyttäjän ReinoToivanen kuva
Reino Toivanen

Itä-suomalaisena näen Virrin yllättävän mielipiteen entistäkin järkevämpänä.
Onhan se nyt selvää, että täällä venäjän kieli palvelee paljon paremmin sekä ihmisten välistä kanssakäymistä, että täkäläistä elinkeinoelämää. Ruotsilla ei taas täällä ole mitään virkaa.

Taitaa vain siellä poteroissa olla RKP: n lisäksi ainakin Kokoomus, Keskusta ja SDP. Joten ei tule helppoa olemaan.

Mutta mielipidehän on vapaa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Itse petyin syvästi kun ei vieläkään annettu itäsuomalaisille vapautta lukea vaihtoehtoisesti venäjää tai ruotsia.

Erityisesti olisin odottanut meidän arvojohtajaltamme presidentti Niinistöltä liberaalimpaa ulostuloa, joka olisi nopeammin lähettänyt liikkeelle uuden keskustelukulttuurin jossa kaikista asioista voidaan avoimesti puhua.

Nyt presidentti vain totesi Suomen olevan kaksikielinen ja pakkoruotsi jatkuu...piste.

Kansan enemmistön tahtoa ei siis oteta huomioon vieläkään, vaikka kaikki järkisyyt puoltavat uudistusta Ruotsin ja Ahvenanmaan malliin. Miksi Suomen odotetaan jäävän aina jälkeen kehityksestä, mitä tulee monipuolisempaan kielivarantoon.

Jatkuuko edelleen suljettujen ovien takana uusia ahtisaarelaisia lisäyksiä ruotsin kielen vahvistamiseksi kaikille suomalaisille ja kielivapaus siirtyy hamaan tulevaisuuteen? Masentava ajatuskin!

Jaakko Paavilainen

"Erityisesti olisin odottanut meidän arvojohtajaltamme presidentti Niinistöltä liberaalimpaa ulostuloa, joka olisi nopeammin lähettänyt liikkeelle uuden keskustelukulttuurin jossa kaikista asioista voidaan avoimesti puhua.

Nyt presidentti vain totesi Suomen olevan kaksikielinen ja pakkoruotsi jatkuu... piste."

Sauli Niinistö teki perinteiseen alamaisuusmendaliteettiin kuuluvan virallisen ensi-ulkomaanmatkansa Ruotsiin.

Ruotsissa lehtimiehet kysyivät ensimmäiseksi pakko- ja virkamiesruotsista.

Siihen Sauli Niinistö:

"Pakkoruotsiin ja virkamiesruotsiin ei ole tulossa muutoksia virkamieskaudellani."

Ja ruotsalaiset hurrasivat lehdistötilaisuudessa: "Suomen paras presidentti!"

Tätäpä ei suomen (suurelta osin ruotsalais- ja ruotsinmielisessä) massamediassa uutisoitukaan Niinistön uran alussa...

- Eikä koskaan tulla uutisoimakaan.

Käyttäjän astamaria kuva
Asta Määttänen

Hienoa, että hallituspuolueen kannattajakin uskaltaa sanoa asiat niin kuin ne ovat. Vesa Virri, nyt vain virittämään puolueessasi avointa keskustelua pakkoruotsista ja koko maan turhasta ja kalliista kaksikielisyydestä. Korkeakoulujen pakollisen ruotsintentin lisäksi on pakkoruotsi poistettava koko koulutusketjusta.

Vajaan viiden prosentin RKP ei päätä mitään, ei edes suurien lahjusten tukemana, pakkoruotsista päättävät suomenkieliset poliitikot.

Käyttäjän vesavirri kuva
Vesa Virri

Sen verran täsmentäisin, että RKP ei edusta koko ruotsinkielistä väestöä vaan vain osaa maan ruotsin- ja kaksikielisestä väestöstä. Olen tarkoituksellisesti omassa blogissani puhunut nimenomaan RKP:n linjasta, koska tiedän ettei edes suuri osa ruotsin tai- kaksikielisistä kannata heidän nykyistä politiikkaansa.

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

Tässähän oli hiljan joku tutkimuskin jossa jopa 39% RKP:n kannattajista vastusti pakkoruotsia...

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Hyvä kirjoitus Virriltä. Näyttää talonpoikaisjärkeä löytyvän vihreistäkin.

Käyttäjän vesavirri kuva
Vesa Virri

Talonpoikaiset on taustat kyllä - se myönnettäköön, kuten suurella osalla suomalaisilla.

Sen sijaan 2000-luku vaatii vähän uudenaikaisempaa ajattelua, joka edellyttää myös tutustumista aivan eri lailla uudempiin kulttuureihin, mitä ei ruotsin kielen pakollisuus mitenkään edesauta vaan pikemminkin estää.

Taisto Merilä

Yhdyn kehujien kaartiin, ja ihmettelen syvästi, etteivät poliitikot ota laajemminkin kantaa tähän kysymykseen.

Käyttäjän vesavirri kuva
Vesa Virri

No, näin paikallispoliitikkona tavallaan ymmärrän kyllä. Itselläkin meni hetki, että sain muotoiltua oman kantani asialliseksi kommentiksi. Enemmän olisin kiinnostunut siitä, miksei media ota asiaa tämän laajemmin esille.

Jyri Terttu

Hesarilla on aina silloin tällöin pakkoruotsia puoltava pääkirjoitus.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Median käytöstä on ihmetelty täällä kaikissa blogeissa ja keskusteluissa jo melkein kymmenen vuotta!

HS:n Erkko oli vahvasti ruotsinmielinen, samoin uusi päätoimittaja, joten sieltä suunnalta ei apua tule. Yle samoin. Maikkari sentään on uutisissa suureksi ilokseni edes kertonut mitä on venäjä/ruotsi-rintamalla tapahtunut.

Melkein tuntuu siltä, että päättäjien ja RKP:n masinoima "olet tyhmä - sivistymätön impivaaralainen" jos vastustat pakkoruotsia, on tehnyt tehtävänsä? Leimaaminen on hyvä, ovela keino saada aremmat ihmiset hiljaiseksi ja vain nurkissa kuiskaileviksi ressuiksi.

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Siksi, koska media on Rkp:n säätiöiden talutusnuorassa.
Sentakia pakkoruotsi on hys hys.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Enemmän olisin kiinnostunut siitä, miksei media ota asiaa tämän laajemmin esille."
Poikkeuksellisen hyvä huomio. Koko kielikysymyksestä ei kunnella kansan suomenkielisen valtaenemmistön mielipidettä, eikä se tunnu päättäjiä tai mediaa häiritsevän.

Demokraattisessa maassa tämäkin asia tullaan kuitenkin lopulta ratkaisemaan kansan enemmistön mielipiteen mukaan.

Käyttäjän riittavirtanen kuva
Riitta Virtanen

Tänään kuulin, että esim. Erkko-konserniin kuuluville Kaakkois-Suomen lehdille on Sanoma OY:stä annettu ohje olla julkaisematta mitään pakkoruotsin vastaista mielipidekirjoitusta. Eli Loviisasta Parikkalaan lukijat eivät törmää ainoaankaan poikkipuoliseen sanaan tässä asiassa, mielipidekirjoitukset jäävät jonkun päätoimittajan laatikkoon makaamaan.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #43

Erkko-konserni noudattaa ainakin itse hyvin tätä ohjettaan. Se alkaa jo olla turhankin läpinäkyvää, joka panee harkitsemaan lehden tilauksen uusimista. Median pitäisi edes olla puolueeton kertoessaan tapahtuvista asioista, vaikka ei edes itse kantaa ottaisi.

Mitä teemme lehdellä, joka ei kerro joistakin asioista ollenkaan? Rehellistä tiedonvälitystä voisi ainakin odottaa maan suurimmalta lehdeltä.

Cenita Sajaniemi Vastaus kommenttiin #48

Meillä on ruo "rkp-sensuuri" ja suuren luokan huijaus menossa.
Joka kerta kun ruotsinkieliset vetoavat siihen, että naapurimaa Ruotsi on paras vientikohteeme, kysyisin miksi. Miksi Suomi vie toiseen samankaltaiseen maahan. Miksi Suomi ei vie Ranskaan; Italiaan tai maailmalle.
Ruotsi voi olla Venäjän ohella Suomen paras vientikohde MUTTA MIKSI SE TYSSÄÄ SIIHEN?

Johanna Fredriksson Vastaus kommenttiin #67

Ruotsi on meidän suuri kauppakumppani koska olemme laiminlyöneet muun kieliset markkinat.

Meillä on vieressä suuri venäjänkielinen markkina jonka on vajaakäytössä, koska venäjänkieltä taitattomina ojennamme kilpailijoillemme mm. Ruotsille edun hydyntää meidän naapurimaan kaupallisia mahdollisuuksia.

Kaksikielisyys on näivettänyt itä-Suomen taloutta jo 90 vuotta ja pakkoruotsi 40 vuotta. Aito kanssakäyminen itärajan yli ja Itä-Suomen taloudellinen kehitys on estetty kaksikielisyyden ja pakkoruotsin takia. Ruotsissa opiskellaan enemmän venäjää kuin Suomessa.

Suomessa on tuettu ruotsin kieltä ja siten tuettu yrityselämää Länsi-Suomessa toimimaan Pohjoismaissa ja Ruotsissa. Mutta se ei ole ollut ilmaista koska se on estänyt koko maassa yrityselämää suuntautumasta suurin markkinoihin (Etelä-Amerikka, Kiina ja Venäjä ym.). Selkeimmin pakkoruotsi on estänyt Itä-Suomen yrityselämää luomaan yhteyksiä venäjänkieliseen maailmaan.

Ei ihme että Itä-Suomessa on maamme köyhimmät paikkakunnat. Nyt olisi Itä-suomella mahdollisuus saada hyöty Venäjän markkinoista jos olisi Venäjän taitoisia ja venäläisen kulttuurin tuntijoita. Pakkoruotsi on tämän estänyt koska se ei ole rikkaus vaan rasite.

kartta yksikielisestä Suomesta
http://www.kielipolitiikka.net/fakta/ks12009.htm#k...

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #48

Tampereella Aamulehti kyllä julkaisee minun kirjoituksiani,
viimeksi 11.1.2013.
Tänään 20.1. Polisiikoulun ruotsinlehtori vastasi siihen eli
meillä kyllä annetaan keskustella..
Vastaus oli, että "ruotsia tarvitaan monessa tehtävässä"..

Tuula Saskia Vastaus kommenttiin #43

Hyvänen aika, voiko tuo olla totta?

Eikö meillä vallitsekaan mielipiteen vapaus?

Käyttäjän dzogchen kuva
Lasse Myllypuro

Pakkoruotsin poistumiseen menee vielä vuosia. Onneksi! Vaadin aina kiusalla ruotsinkielistä palvelua.

anna eino

Sairasta, lapsellista kiusaamista, Lasse Myllypuro, kun näytät osaavan suomea riittävästi. Vaadit suomenkielisiä uhraamaa resursseja, aikaa, rahaa sinun oikkujesi takia. Oletko muka menettänyt jotain, kun olet oppinut tämän maan pääkielen?

Kuitenkin olisi sinunkin etusi, jos noita resursseja käytettäisiin sellaisiin opintoihin, tutkimus- ja tuotekehittelytoimintaan, tai muihin hankkeisiin, joilla saataisiin talouskasvua ja kilpailukykyä tähän maahan, ja lisää työpaikkoja ja verotuloja ja hyvinvointia kaikille.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Oletkos Lasse kokeillut saada palvelua Suomessa saksaksi tai ranskaksi, puhumattakaan venäjäksi? Huomaisit, että palvelu paranee huomattavasti ja sitä kumarrusten määrää olisi sinunkin kiva katsella... Oletan ainakin?

Heikki Knookala

tällaisten rohkeiden kommenntien lausujia voisin äänestää, jos voisin.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Toivoa sopiikin, että seuraavissa vaaleissa ehdokkaat panevat selvästi esille mitä mieltä he oikeasti ovat vapaasta kielivalinnasta!

anna eino

Jyrki Katainen vaati uudenvuodentervehdyksessään rakenteellisia uudistuksia, turhien pöhöttyneiden rakenteiden purkamista valtion velkaantumisen pysäyttämiseksi.

Jopa RKPn ex-ministeri Wallin totesi viime keväänä hallituksen kehysneuvottelujen yhteydessä, että tässä taloudellisessa tilanteessa ei saa olla enää mitään pyhiä lehmiä, kaikkia menoja on tarkasteltava, ovatko ne todella tarpeellisia vai eivät.

Kuitenkin RKP ajaa vimmatusti pakkoruotsittamista, kaikilla hallinnonaloilla on tarjottava palvelut myös ruotsiksi kautta koko maan, vaikka niillä ei olisi mitään kysyntää. Kataisen hallituksen julkaisema Kansalliskielistrategia tähtää juuri tuohon.

Virkamiesruotsin vaatimus on yksi noista tarpeettomista rakenteista ja menoeristä. Sen poistamisesta ei koituisi kenellekään vahinkoa, päinvastoin, opiskeluajat lyhenisivät ja työurat pitenisivät.

Lasse Laaksonen

Suosittelen itä-suomalaisia ensimmäisinä ryhtymään totaaliseen ruotsinopiskelulakkoon.

Kyllä nuoriso itse keksii yksityiskohdat.

Tämä ei parane puhumalla, vaan on otettava rajut keinot käyttöön. Noudattakaa toki lakia, mutta ei hyviä tapoja.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Rehtori Seppo Pynnän mukaan ammattikorkeakoululle täysin ylimääräisten valmentavien opintojen hintalappu kohoaa jopa 200 000 euroon vuodessa."

Tämä oli Vesan antamasta linkistä ja tuo summa 200.000 oli ymmärtääkseni juuri ruotsin kielen paikkaukseen tarvittavaa rahaa ja huom. nyt puhutaa vain yhdestä koulusta!

Jospa eduskunta alkaisi säästää näistä opintomatkoistaan mm. lämpimiin Aasian maihin tuonkin summan, niin menisi hyötykäyttöön sekin raha - - - koska ajat ovat ankeat ja vanhusten vaipoista ei kuitenkaan pitäisi säästää?

Tapio Suhonen

Asiallista pohdintaa.
Itselläni ei asiaan ole juurikaan kommentoitavaa: olen suorittanut virkamiesruotsin, kun se kerran piti aikoinaan suorittaa.

Pakkoruotsi on kuitenkin helppo; erityisen helppo verrattuna esim. venäjään.

Johanna Fredriksson

Kieliä ei opiskella helppouden takia vaan tarpeellisuuden takia. Sitä paitsi osaamisvaatimukset nousevat mitä helpompi kieli on.

Heikoille oppijoille ei helppouden takia kannata opettaa turhaa ruotsin kieltä, vaan ainoaa maailmanlaajuista kieltä, englantia koska huonolla englannillakin pärjää kaikkialla muualla maailmassa paremmin kuin ruotsilla.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Eihän tässä ole kysymys mistään helppoudesta tai vaikeudesta, vaan ihan yksinkertaisesti Suomen kielivarannon kasvattamisesta. Ruotsi vie aina yhden toisen vieraan kielen paikan tulevien koululaisten elämässä. Katse on käänettävä tuleviin sukupolviin ei meihin, jotka kuulumme jo menneisyyteen... Nuorille on itselleen annettava valinnan mahdollisuus.

Onko siis järkevää, että Suomessa enemmistö osaa vain ruotsia ja englantia vai niin, että esim. puolet väestöstä osaa englannin lisäksi myöskin jonkun maailmalla enemmän puhutun kielen kuin ruotsin?

Kaikista ei voi tulla kieltenopettajia, jotka panostavat elämässään vain kieliin. Kuten valtakunnan viisaanme Osmo Soininvaara on todennut, että ruotsi vie vuoden jokaisen ihmisen ajasta. Kysymys kuuluukin, onko se viisasta pienen kielialueen ihmisille? Sitä voisi jokainen tykönänsä hetken hiljaa miettiä!

anna eino

Suosittelijoiden määrästä näkee, että blogin ajatuksia kannatetaan. Juuri yhtään vastakkaista mielipidettä ei ketjusta löydy.

Alan kallistua sille kannalle, että kansalaisaktivismi on ainoa tie saada muutoksia Suomen kielipolitiikkaan, esim virkaruotsin vaatimuksen poistamiseen. Näyttää, että demokratian keinot eivät riitä. Ministeri Gustafsson totesi hiljattain, että ruotsin kielen asema on niin vahva, että hallitus ja vaaleilla valittu eduskunta eivät kykene korjaamaan epäoikeudenmukaisuuksia. Se on vakava toteamus.

Olen varma, että hallituspuolueista löytyy Vesan lisäksi enemmänkin nimekkäitäkin jäseniä, jotka näkevät miten epäoikeudenmukainen ja perusteeton ja vanhentunut tuo virkaruotsin vaatimus on, ja mitä vahinkoa ja kohtuutonta rasitusta pakkoruotsituksesta koituu elinkeinoelämälle ja kansalaisille ja koko maalle.

Kysymys kuuluu, miten saisimme koottua laajan yhteisin rintaman asian viemiseksi eteenpäin? Vesa, sinä vaikutat viisaalta mieheltä, onko sinulla ehdotuksia?

Käyttäjän Hanna-LeenaHemming kuva
Hanna-Leena Hemming

Tämä on tätä helppoa äänten kalastelua. En ymmärrä, miksi jaksetaan vedota - muuten kuin tunnepitoisista syistä - jonkun oppiaineen tarpeettomuuteen. Ihminen pystyy oppimaan useamman vieraan kielen, joten viisaampaa kuin tämä säännöllinen ruotsista luopumisen vaatiminen olisi vaatia parempia mahdollisuuksia laajentaa ja lisätä kielivalikoimaa.

anna eino

Hienoa, Hanna-Leena Hemming, että tulit mukaan keskusteluun.

Monien eri kielten sijasta on paljon tärkeämpää opiskella enemmän muita oppiaineita, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, taito- ja taideaineita ja satsata rahaa yliopistojen tutkimustyöhön ja tuotekehittelyyn jotta saataisiin lisää korkean jalostusasteen tuotteita, uusia yrityksiä, työpaikkoja, verotuloja.

Pelkkä ruotsin tai minkään muunkaan kielen osaaminen on yhtä tyhjän kanssa jos ei ole tarpeeksi substanssiosaamista.

Hanna-Leena Hemming, menettääkö ruotsinkielinen vähemmistö jotain, jos ruotsi muutetaan vapaaehtoiseksi ja sen tilalle voisi valita joko lisäkursseja muista oppiaineista tai jonkun muun kielen?

Entä virkaruotsin vaatimus, miten tärkeä se mielestäsi on kun umpiruotsinkielisiä on vain pari prosenttia, mutta monia muita kieliä puhuvia moninkertaisesti enemmän ja nämä eivät edes osaa maamme pääkieltä saati englantia?

Mauri Skön

Vai vain tunnepitoisista syistä? Pidät siis pakkoruotsittamista ilmaisena? Samallahan tässä vaaditaan peräänkuuluttamaasi parempia mahdollisuuksia laajentaa ja lisäta kielivalikoimaa.

anna eino

Helppoa äänten kalastelua? Mitäs väärää siinä on. Tietenkin pitää kuunnella kansan ääntä, isolla Korvalla, eikä nyrpistää nenää kansan äänelle/ äänille, eihän? Kannattaisi Kokoomuksenkin enemmän rehellisesti miettiä, josko ihmisten tunteet pakkoruotsin ja virkaruotsin kohtuuttomuudesta ovat perusteltuja.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Hei Hanna Leena,

Minun on taas vaikea ymmärtää, miksi sinä kieltenopettajana et ole nähnyt etteivät kaikki opi kaikkea? Tutkimusten mukaan kaksi vierasta kieltä on normaali normi ja tavoite... myös EU:n suositusten mukaan.

Motivaation puute myös aineelle, jonka katsotaan olevan vähemmän tärkeä itselle kuin joku maailmassa enemmän puhuttu kieli, on mielestäni varsin järkeenkäypä selitys. Ei siinä tunnepitoisia syitä tarvita?

Miten katsot, että yleensä voi olla oikeudenmukaista vaatia itäsuomalaisilta pakkoruotsia, jos he itse katsovat runsaiden venäjän kielisten ostosmatkailijan odottavan palvelua omalla kielellään ja ruotsia ei tarvitse missään? Kokoomuslaisten, niin puoluejohdon kuin rivijäsentenkin näkemys ei tue järkevää talouspolitiikkaa, jota heiltä eniten odottaisi.

Ymmärtänet, ettei ole kysymys muusta kuin järkeen perustuvasta toiveesta. Suomalaisille pitäisi suoda mahdollisuus ruotsin tilalle valita myös joku tärkeämpi kieli esim. EU:n suosittelemien tärkeämpien vieraiden kielten listassa on kymmenen kieltä, joiden joukossa ei ole suomea eikä ruotsia edes mainittu. Eikö mikään mahti maailmassa saa politiikkojen mieltä muuttumaan enemmän eurooppalaiseen suuntaan, johon ahvenanmaalaisillekin annettiin taannoin mahdollisuus. Miksi meille ei voida suoda samaa?

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Ihminen oppii vaikka telinevoimistelua,
mutta yksille se on huomattavasti helpompaa kuin toisille.

Miksi Hemmingille ei käy sellainen kansalainen,
joka osaa englantia, venäjää ja ranskaa ?
Eikö sellainen kansalainen ole kelvollinen
palvelemaan isänmaata juuri näillä kielillä ?
Miksi ruotsi pitää oppia juuri lapsena ?
Miksi ruotsia ei voi opiskella vasta aikuisena omasta halusta
ja motivaatiosta ?

Resurssien puutteen takia venäjää (ja ranskaa ym.)
opiskellaan aikuisena työajalla työnantajan kustannuksella!

Mihin ihmeeseen tätä miljoonien alkeellista
ruotsia puhuvien armeijaa oikein tarvitaan ?

Ääniä minä todellakin kalastan:

JÄRJEN ÄÄNTÄ!

Sitä teidän eliitin jäsentenkin tulisi kalastella!

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Ääniä minä todellakin kalastan: JÄRJEN ÄÄNTÄ!"

Hyvä idea Juha, mutta tehtäväsi ei ole helppo.

"Mitään ei ole jaettu yhtä oikeudenmukaisesti kuin tervettä järkeä - kukaan ei tunne tarvitsevansa sitä lisää." - Descartes 1596-1650

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Mihin ihmeeseen tätä miljoonien alkeellista ruotsia puhuvien armeijaa oikein tarvitaan?"

Vastaan retooriseen kysymykseesi. Kansanedustaja Raija Vahasalo lausui Vihreän Langan mukaan:

"Niin kauan kuin perustuslaissa säädetään, että Suomi on kaksikielinen maa, sitä on koulussa opiskeltava, jotta voimme jatkossakin tarjota palveluja ruotsinkielellä."

Tämä palvelutehtävä on siis ruotsin opetuksen pakollisuuden todellinen syy, ei ruotsin taidon suuri tarve sinänsä.

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen Vastaus kommenttiin #75

Surullista tuossa on se, että tuo "palveluargumentti" on niin sisäistetty, vaikka se on nimenomaan lähinnä keppihevonen, jolla vaatimuksia saadaan perusteltua.

Johanna Fredriksson Vastaus kommenttiin #75

Suomi ei ole kaksikielinen maa.

Väite että, 'Suomi on kaksikielinen maa', on lain virheellinen tulkinta joka ei käy perusteluksi. Väitteen esittäjä olettaa että perustuslaissa LUETELLUT kansalliskielet suomi ja ruotsi tekisivät Suomesta kaksikielisen. Kaksikielisyys ei ole ollut lainlaatijan tarkoitus kirjatessaan ylös Suomen kansalliskieliä.

Suomessa ei ole kaksikielisyyttä, on vain kaksinkertaista yksikielisyyttä. Puheet Suomen kaksikielisyydestä ovat harhaanjohtavia. Perustuslaissa LUETELLAAN että Suomessa ovat kansalliskielet suomi ja ruotsi. Laissa ei mainita kaksikielisyydestä sanallakaan. Kukaan ei voi rekisteröityä kaksikieliseksi yms. Kuinka siis voisimme olla kaksikielinen maa kun ihmiset ovat yksikielisiä, suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä?

Perustuslaissa määritellään perustuslailliset oikeudet, ei velvollisuuksia, eikä varsinkaan velvollisuutta opiskella pakkoruotsia tms.

Väitteet Suomen kaksikielisyydestä luovat käsityksen että nämä kaksi kieltä toimisivat yhtäaikaa ja samassa paikassa. Todellisuudessa vain osa rannikosta on ruotsinkielinen ja koko sisämaa on yksikielinen suomenkielinen.

Suomessa on jo lainkin mukaan yksikielinen alue, Ahvenanmaa. Suomi on siis jo kaksinkertaisesti yksikielinen, koska Ahvenanmaa on ruotsinkielisesti yksikielinen ja manner suomenkielellä yksikielinen.

Muuttamalla manner yksikieliseksi, suomenkieliseksi, säilytämme kaksikielisyytemme sellaisena kuin se on ollut ja silloin myös laki vastaa maan todellista tilaa, eli kaksinkertaista yksikielisyyttä.

Laki pakkoruotsista ei voi kannatella (perustus)lakia 'kaksikielisyydestä' eikä päinvastoin.

Kehäpäätelmä ei toimi lain perusteena. Lait ovat itsenäisiä ja ne ovat laadittu jonkun aiheellisen asian takia, ne eivät ole olemassa itsensä tai toistensa takia, vaan niiile pitää olla aiheellinen perustelu.

Laki kaksikielisyydestä ja laki pakkoruotsista eivät voi olla kannattelemassa toinen toisiaan. Poistamalla toisen murenee toisenkin merkitys.

Väite että Suomi on kaksikielinen ja siksi meillä on pakkoruotsi, on tyypillinen kehäpäätelmä joka tunnetusti ei kestä loogista kritiikkiä.

Pakkoruotsittajat ovat kynsin ja hampain pitäneet pakkoruotsista kiinni. Kun pakkoruotsi-laki poistuu huomaamme keinotekoisen kaksikielisyyden myös roikkuneen tyhjän päällä.

kehäpäätelmä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Keh%C3%A4p%C3%A4%C3%A...

kartta yksikielisestä Suomesta
http://www.kielipolitiikka.net/fakta/ks12009.htm#k...

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

Hanna-Leena, sinusta saa jotenkin hyvin ikävällä tavalla kuvan tyypillisestä ihmisestä, joka pyrkii hyötymään (ainakin muistaakseni lastensa osalta) juuri sellaisista yhteiskunnallisista rakenteista, joilla pyritään pönkittämään tietyn kielen asemaa yhteiskunnassa. Ja kun niihin on investoinut, niitä pitää sitten ihan oman egonsa takia puolustaa.

"Emotionaalisista argumenteista" on ihan turha puhua jos kuuntelee yhtään sitä latausta, mikä ruotsin kieleen liitetään ja minkälaista siihen kieleen liittyvää "statusta" pidetään suorastaan ihmisoikeutena. Minua jotenkin kylmää ajatus siitä, että suomenkielisten näkemykset oikeudesta omaan kieli-identifikaatioonsa ovat tässä mielessä väärällä tavalla "emotionaalisia" argumentteja, ja että "järkevä" argumentti on se, että jos saadaan pystytettyä käytännössä sortavia yhteiskunnallisia rakenteita, niihin on vain sopeuduttava, ettei joudu kärsimään...

Tuollainen asetelmahan olisi kielisortajan märkä uni, eikö.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Nimenomaan pakkoruotsittajilla käytössä on vain ja ainoastaan emotionaaliset argumentit.

Meillä kielivapaustaistelijoilla on SEKÄ järkiargumentit ETTÄ emotionaaliset argumentit.
Juuri argumenttiemme monipuolisuuden takia me voitamme.
Milloin voitto tulee, se riippuu
pakkoruotsittajien jarrujen tehokkuudesta.
Toistaiseksi jarrutus on ollut äärimmäisen tehokasta.
Kaikki kehitys terveeseen suuntaan on estetty:
koko poliittisen eliitin arvovalta on pantu ajamaan pakkoruotsia.

Mutta laiva kääntyy koko ajan, vaikka komentosillalla kuinka huudettaisiin STOP STOP STOP!

Wille Rydman on osuvasti kirjoittanut:

Pakkoruotsille ei ole järkiperusteita.

http://willerydman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/59263-...

Vielä yksi asia:
Virri kirjoittaa, että vapaampi valinta on maamme etu.
Pakon ystävät väittävät, että pakko on maamme etu.

Kuka jaksaisi tehdä vertailevan analyysin siitä, mitä etua pakosta on ja toisaalta mitä etua vapaudesta on.

Voihan olla, että minullakaan ei ole tarpeeksi järkeä ymmärtää kaikkia pakon maallemme tuomia etuja...
Maamme johtajat eivät voi olla tyhmiä, joten olisi helpotus maamme kannalta, että minä ja hengenheimolaiseni osoittautuisimme vähäjärkisiksi..

Vertaileva analyysi (SWOT tms) voisi selvittää, mikä on kokonaissaldo pakon väitettyjen etujen ja vapauden järjellä käsitettävien etujen välillä tai pakon aiheuttaminen haittojen ja vapauden aiheuttamien haittojen välillä.

Onko Nevalaisella aikaa tehdä analyysi,
me lähdemme nyt hiihtämään!

Johanna Fredriksson

On helppoa vain väittää että ihminen voi oppia monia kieliä. Itse kieltenopettaja olet varmasti kohdannut oppilaita jotka eivät opi helposti monia kieliä mutta oppivat matematiikkaa helposti.

Toiset oppivat matematiikkaa helpommin kuin sinä mutta sinä olet oppinut kieliä. Minä olen sitä mieltä että ihminen joka ei tunne numeroita pitää pistää pakkomatematiikan tunneille eikä päästää eduskuntaan päättämään muiden asioista.

Miksi et myös kerro että olet pakkoruotsittanut lastesi identiteetin laittamalle heidät ruotsinkieliseen kouluun?

YouTube : Hanna-Leena Hemmingin matematiikkaa

Kokoomuksen Hanna-Leena Hemming sanoi tänä aamuna YLE:n ykkösaamun lähetyksessä, että Portugalin tukipaketti on vain kaksi kertaa suurempi kuin Viitasaarelaisen Hakkaraisen sahan saamat EU-tuet. Mieleen hiipii ajatus siitä, että onko maamme johdossa riittävästi abstrakteja käsitteitä, kuten numeroita, ymmärtäviä henkilöitä?

http://www.youtube.com/watch?v=XQBQN5-u9To

Alkuperäinen video osoitteesta:
YLE Areena
http://areena.yle.fi/video/1305270237103

Johanna Fredriksson

Hemmingille.

Tunnepitoisia syitä?

Yritysten on vaikea herätä venäjän markkinoihin jos poliitikot estävät venäjän opiskelun. 70% kansasta haluaa muuttaa pakkoruotsin vapaaehtoiseksi mutta Kok ja Katainen kieltäytyvät demokratian noudattamisesta.

Nopea lasku osoitta että venäjä on 27 kertaa tehokkaampaa kuin pakkoruotsi talouden kannalta. Kuinka suureksi venäjänkauppa voisi kasvaa jos 100% suomalaisista opiskelisi venäjää aivan kuten ruotsia tällä hetkellä?

Venäjänkauppa on vuosittain ollut kutakuinkin samaa luokkaa kuin ruotsinkauppa vaikka vain 2-3% opskelee venäjää.

Ruotsinkauppa ei ole kuin 11% vaikka 100% opiskelee ruotsia! Pakkoruotsi on suurta tuhlausta. Ruotsinkaupalla ei pakkoruotsia kannata perustella.

Venäjänkauppa on 9% vaikka vain 2-3% opiskelee venäjää.

Tästä saamme oikein numeerisen arvon joka osoittaa kuinka suurta tuhlausta pakkoruotsi on.

3% / 9% = X / 11%
=>
X = 3% / 9% * 11% = 3,6666 %

Jos ruotsin kielellä tehtäisiin yhtä menestyksekkäästi ulkomaankauppaa kuin venäjän kielellä niin silloin kansasta 3,66% riittäisi muodostamaan nykyisen kaupanvolyymin Ruotsiin. Eli meidän ruotsinkielinen vähemmistö ylittää melkein kaksinkertasesti tarpeen.

96,34% kansasta opettelee turhaan ruotsia ulkomaankaupan kannalta.
Tehokkuuden suhteellinen ero

Ruots. venäjä
100% / 3,666 % = 27,3

Saatu luku on suhdeluku ja se kertoo että venäjänkauppa on 27 kertaa kannattavampaa per kielenopiskelija. Eli 2700% tehokkaampaa kuin ruotsinkielellä kaupankäynti.

Siinäpä olisi Suomelle uusi nokia jos venäjän opiskelijoiden määrä nousisi edes 10%:iin. Venäjä olisi varsinkin nyt merkittävä kauppakumppani koska heillä on rahaa nykyään paljon enemmän kuin ennen ja kansalaisten kulutus kasvaa vauhdilla. Venäjä korvaisi kauppaa EUn kanssa koska EU:ta vaivaa talouskriisi luultavasti hamaan tulevaisuuteen.

Käyttäjän JariHelispuro kuva
Jari Helispuro

"Tämä on tätä helppoa äänten kalastelua." Mitä ääniä tarkalleen ottaen tarkoitat?

"..viisaampaa kuin tämä säännöllinen ruotsista luopumisen vaatiminen olisi vaatia parempia mahdollisuuksia laajentaa ja lisätä kielivalikoimaa."

Ne ovat sama asia. Yksi useimmille tarpeeton kieli antaa tilaa niille kielille, joista on hyötyä. Se tarkoittaa laajempaa kieliosaamista.

Käyttäjän vesakauhajarvi kuva
Vesa Kauhajärvi

Harmi että Vihreiden johto pyllistää ruotsille samalla lailla kuin Kokoomus. Teksti on täyttä asiaa.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Ministeri Henrikssonille pikku piikki:

Iloitsette varmaan uudesta tilanteesta,
jossa kansalaiset kommentoivat kielipolitiikkaa OMILLA NIMILLÄÄN.

Se ei ole niin säälittävää kuin nimimerkkien takaa, eikö totta...

http://www.vihrealanka.fi/uutiset/pakkoruotsi-kuum...

Käyttäjän Hanna-LeenaHemming kuva
Hanna-Leena Hemming

Harmi, että koe, jossa vanhemmat saisivat valita omalla älykkyydellään kaikki oppiaineet, joita ikinä kuvittelisivat lastensa tarvitsevan, olisi yhteiskunnallisilta seurauksiltaan liian kallis. Jotenkin tätä keskustelua lukiessa kuitenkin ajatus kutkuttaa. Kuinkakohan kauan ketäkin naurattaisi?

Omalta osaltani päätän tämän keskustelun tähän.

Johanna Fredriksson

Hyvä niin. Tuli niin paljon YouTube tasoista keskustelua että kannatti lähteä.

Johanna Fredriksson

Mikä harmi se on? Onhan se mahdollista.

Sinä olet älykkyydelläsi valinnut että lapsesi pääsevät ruotsinkieliselle vihreälle oksalle kun laitoit heidät suomenkielisinä ruotsinkieliseen kouluun. Niin vähän luotat lastesi menestykseen suomeksi.

anna eino

Surullista, että pakollisen ruotsin perusteeksi kelpaa jopa vihjaus, että suomalaiset vanhemmat eivät ole tarpeeksi älykkäitä ymmärtämään lastensa parasta. Vain "valaistuneet" ymmärtävät asiat paremmin, ja näitä tahoja "kutkuttaa" ja naurattaa vapaaehtoista ruotsia vaativien tyhmyys.

Odotin, että kielipolitiikan päättäjiin kuulunut Hanna-Leena Hemming olisi tuonut keskusteluun kestävämpiä perusteita virkaruotsin tai pakollisen ruotsin vaatimukselle.

Käyttäjän riittavirtanen kuva
Riitta Virtanen

Entä jos lapsesta tulee tällaisessa kokeessa hermoraunio?

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

Noh... tuopas oli jo yllättävänkin röyhkeä veto jopa pakkoruotsin kannattajalta. Ylimielinen herja ja sitten pakeneminen paikalta, kun ei enää "tarvitse" keskustella ihmisten kanssa, jotka eivät vaan ole sinun tasollasi tässä asiassa. Tosiasiallisesti taitaa olla, että sinulla ei ole mitään kunnollista sanottavaa asiaan, mitä olen kyllä aiemminkin epäillyt.

Tämä vahvistaa vain käsitystäni siitä, että ruotsin kieleen liittyy varsin epäterve, narsistinen maailmankuva, joka oikeuttaa itsensä sillä, että muut ovat sivistymättömiä ja ansaitsevat siksi kontrollia. Olisiko nyt kuitenkin vain ehkä siitä kyse, että haluat pönkittää omaa asemaasi sen ruotsin välityksellä, etkä ole itsekään ihan varma siitä, tekeekö sen palvominen sinusta niin poikkeuksellisen näkemyksellisen?

Tämmöinen ajattelu on minusta ihan eettisessäkin mielessä jotenkin aika vaarallista. Entäs jos lähtisimme kohtelemaan ahvenanmaalaisia näin? Mitä mieltä olisit siitä? Ohittaisimme vain kaikki heidän vastalauseensa lisätystä pakkosuomesta "asenneongelmien" korjaamiseksi vain sillä, että vain juntit eivät tajua, että suomea tarvitaan ehdottomasti kun sitten tulevaisuudessa eletään yhdessä manner-suomalaisten kanssa. Voisimmehan samalla vaatia heiltä kielitaitovaatimuksia, jotka tulisivat ahvenanmaalaisille todella kalliiksi, jos he eivät ymmärrä mukautua niihin.

Itse olen akateeminen, varsin laajasti asioita lukenut ihminen. Ruotsilla ei ole tasan mitään tekemistä minkään sen kanssa, mikä tekee minusta sellaisen. Ainoat negatiiviset seuraukset, joita lapsilleni tulisi ruotsin lukemattomuudesta, olisivat muodollisia: ruotsia on osattava koska sitä on osattava. Vaihtaisin ihan mielelläni ruotsin johonkin toiseen kieleen; luultavasti esimerkiksi kiinaan. Sitähän opiskellaan jo Ruotsissa... mutta sinulla taitaisi alkaa puntti tutista, jos tällainen vaihtoehto ihmisille oikeasti annettaisiin.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Huonolla kielitaidolla ei ole paljoa virkaa. Tärkeämpää kuin virkamiesruotsin säilyttäminen olisi kunnollinen ruotsin kielen opetus siellä missä siihen on tarvetta, ja muutoin nykyistä parempi ja monipuolisempi opetus historian ja yhteiskunnan suhteen. Siellä olisi syytä avata monitahoista ja monimutkaistakin suhdettamme Ruotsiin, ruotsalaisuuteen ja suomenruotsalaisuuteen.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

"...kunnollinen ruotsin kielen opetus siellä missä siihen on tarvetta ..."

Hahmottaisitko miten tätä asiaa arvioidaan? Täysin vapaan kielivalinnan maassa, kunnanvaltuustot lähinnä arvioivat tämän tarpeen, ja kärjistyneessä tilanteessa voidaan yhden äänen enemmistöllä todeta, ettei tätä tarvetta ole.

Käyttäjän riittavirtanen kuva
Riitta Virtanen

Nytkin yksi ääni päättää: esim. pääministeri soittaa ministerille, että ruotsiin ei kosketa.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Jan-Erik:

... ja hankkia pätevä venäjän opettaja ja tälle riittävästi oppilaita?

Ei mahtane mennä kuin Strömsössä.

Käytännössä meillä ei ole riittävästi muun toisen kielen opettajia moneenkaan kuntaan, ja vielä ongelmallisemmaksi tilanteen havaitsevat oppilaat, hikoillessaan ensin akkoset, sitten venäjän kieliopin ja sen poikkeukset.

Ruotsi on käytönnössä verrattomasti helpompi suomenkieliselle aloittajalle. Täsmälleen samat aakkoset, paljon tuttuja sanoja ja sanontatapoja, samoin yhtäläiset oikeinkirjoitussäännöt. Tietysti eteen tulee sanojen suvullisuus (kuten venäjässäkin) ja sanajärjestyksen merkitys lauseessa (mitä harvempi pakkoruotsitettu nykyäänkään hallitsee kunnolla).

Kunnanhallitus joutuisi harkitsemaan toisenkin kerran, kolmannenkin. Sama olisi tilanne jos toiseksi kieleksi kunnanhallitus tahtoisi saksan tai vaikkapa ranskan.

Englanti systeemissä jo on. Ja ne jotka yrittävät sen pohjalta opiskella jotain rakenteisempaa kieltä, kuten saksaa tai venäjää, pettyvät pahasti.

En usko että koulujen opetussuunnitelmat muuttuisivat suuresti käytännössä. Se mikä muuttuisi, olisi virallinen pakko.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #116

Moni ei miellä sitä, että koulujen tuntikehykset, opettajaresurssit, opetussuunnitelmat, aineyhdistelmät jo itsessään muodostavat koulussa erilaisia "pakkoja", jotta oppilaan minimituntimäärä esim. täyttyisi hänen on pakko valita joku aine.

Kun kirjoitit että ruotsia on tarjottava "tarpeen mukaan", niin mitä tarkoitit sillä? Että ruotsin olisi oltava jossain valinnaisten aineiden joukossa, eikä kunta voi poistaa sitä paletiltaan kokonaan? Tästä on varmaan myös epäselvyyttä pakkoruotsikeskustelussa.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan Vastaus kommenttiin #122

Tarkoitin juuri sitä, että paletilla sen olisi oltava, ehkä vaihtoehtoisena juuri venäjän kanssa.
Missään tapauksessa meillä ei ole varaa vähentää kieltenopetuksen kokonaismäärää maassamme, kun nyt on suht. hyvälle tasolle päästy.
Ei voida lähteä siitä. että koulussa olisi vähemmän "pakko" opiskella. Me tarvitsemme kieliä. Monikossa. Koulujen tarjonta voisi olla nykyistä jonkin verran monipuolisempaa, jos siihen on resursseja.
Asun nykyään Lieksassa, ja ainoa käytännön tarve täällä on ruotsin kielelle ortodoksiliturgiassa "Gud förbarme" - hieman kärjistettynä. Kaupoissa kuulen ehkä kerran vuodessa keskustelua ruotsiksi. Venäjäksi joka kerta kun käyn kaupungissa. Maahanmuuttajien opetustyössä olen muutaman kerran soveltanut ruotsia.

Käyttäjän riittavirtanen kuva
Riitta Virtanen Vastaus kommenttiin #122

15-20 vuotta sitten ryhmiä oli kaikissa yläasteen valinnaiskielissä. 2004 tuntijakouudistuksen myötä alkoi kielten syöksy. En tarkkaan tiedä, mitä silloin päätettiin. Olen kuullut, että valinnaistuntien määrää olisi tiputettu. Toisaalta saatettiin myös tehdä tuntikatto: tiettyä maksimituntimäärää ei saanut kukaan ylittää. Myös suositut kotitalous ja käsityöt alkoivat menettää oppilaita. Yo-tutkinnon reaalin pilkkominen vaikuttaa myös: terveystiedon kolmen kurssin hyvästä opettelusta saa helpommin hyvän arvosanan kuin työkäämmästä vieraasta kielestä. Näiden seurauksena kieliä kirjoitetaan vähemmän, reaaliaineita enemmän. Tällaisessa tilanteessa ainoa terve ratkaisu on, että ruotsi laitetaan samalle viivalle muiden valinnaiskielten kanssa. Isoissa kaupungeissa tulee ryhmiä useisiin kieliin kuten nytkin, pienetkin voisivat tällä tavalla monipulistaa kielitarjontaa.

Yo-kirjoitusten aikaan kannattaa olla kuulolla: onko kielten kirjoittajien määrä taas vähentynyt, kuten tendenssi viime vuosina on ollut.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #122

Ruotsinkielisten täytyy järjestää palvelunsa pääsääntöisesti itse. Ne eivät voi olla suomenkielisten ruotsin opiskelun varassa. Käytännössä koulu- ja virkaruotsin suorittanut ei noihin tehtäviin välttämättä edes kelpaa vrt. Kokkola-Oulu-tapaus.

Miksi muuten aina puhutaan vain suomenkielisen enemmistön ruotsin opiskelusta, mutta ei lainkaan ruotsinkielisten suomen opiskelusta? Suomi on kuitenkin maan valtakielenä ylivoimaisesti tärkein kielitaito.

Jos siis ruotsinkielinen ei tahdo selvitä suomenkielisestä palvelusta, pitää parantaa suomentaitoaan.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #128

No, siellä tiskin ulkopuolella 93 % ruotsinkielisistä palvelunsaajista on opiskellut suomea 3. luokalta saakka. Vain Ahvenanmaalla lähdetään liikkeelle samaan aikaan kuin pakollista ruotsia aletaan tankkaamaan mannermaan suomenkielisissä kouluissa. Aivan niin kuin Suomessa yleensä, suomen kielen taito on paljon huonompi ruotsinkielisillä seuduilla, jossa toista kotimaista ei juuri arkisessa elämässä.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #129

... ei juuri kuule arkisessa elämässä, siis.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #129

"Aivan niin kuin Suomessa yleensä, suomen taito on paljon huonompi ruotsinkielisillä seuduilla, jossa toista kotimaista ei juuri arkisessa elämässä kuule."

Luonnollisesti, mutta siellähän riittää omasta takaa työvoimaa ruotsinkielisiin palveluihin.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #132

Tämä keskustelu rajoittuu usein mielikuvaan, että palvelu on käynti jossakin oman kunnan virastossa. Julkista palvelua saa myös kun käy intin, saa erikoissairaanhoitoa tai kun opiskelee, joka yleensä ei tapahtuu omassa kotikuntaympäristössä.

Näitä asioita pohditaan seikkaperäisemmin täällä, jossa mielellään jatkaisin, ainakin Tuomo Salovaaran kanssa:

http://juleslehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1299...

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #133

Vastaan tähän intin käynnistä ja siirryn toiseen ketjuun.

Varusmiespalvelu on ihan oma lukunsa. Siellä harjoitellaan toimimaan kriisiaikana Suomen suomenkielisessä armeijassa suomenkielisten kanssa suomeksi.

Jos käsky joskus käy niihin tehtäviin, joita varten varusmiehet harjoittelevat, niin silloin puhutaan suomea ja sitä on silloin osattava. Huonosti suomentaitoiset eivät voi olla lenkkeinä komentoketjussa.

Kun Närpiön poika asuu samassa tuvassa suomenkielisten kanssa vähintään kuusi kuukautta, sujuu suomi ihmeen hyvin.

Sitä paitsi, yhteistä isänmaata puolustetaan.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #135

Dragsvikissakin komentokielihan on heti eka päivästä alkaen suomi. Koulutuskieli on sitten ruotsi. Tämän ehkä jo tiesitkin.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #138

Joo, tunnen kyllä Dragsvikin toimintatavan.

Kuinka kommentoit Janina Janssonin kommenttia 139 ?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #122

""Kun kirjoitit että ruotsia on tarjottava "tarpeen mukaan", niin mitä tarkoitit sillä? Että ruotsin olisi oltava jossain valinnaisten aineiden joukossa..."

Vaikka kysymys ei ollutkaan minulle, niin voin kai silti kertoa oman mielipiteeni.

Minusta on päivän selvää, että ihannetapauksessa vieraiden kielten valikoimassa olisi valittava vähintään kaksi vierasta kieltä, joiden joukossa on tietysti myös ruotsi. Eihän sitä ole kukaan mihinkään poistamassa... Olisikin ihan todennäköistä, että noin puolet valitsisi edelleen ruotsin, englannin lisäksi.

Tuskin kukaan ruotsinkielinen edes uudistuksen jälkeen käytännössä huomaisi, että meidän yhteisessä valtakunnassamme on mikään edes muuttunut?

Vain meidän suomenkielisten vapaa kielivalinta saisi meidät ystävällisesti hymyilemään kaikille ja kaikkialla:) Eikä tarvitsisi enää kuluttaa aikaansa kirjoittelemalla netissä nöyriä anomuksia päättäjille - jatkuva polviasentokin alkaa jo ottaa vähän pannuun....

Johanna Fredriksson Vastaus kommenttiin #116

Ei tietenkään mene kuin Strömsössä koska pakkoruotsi-organisaation on kallis ja syönyt maan kielipääomaa jo vuosikymmeniä. Jo sen muuttaminen tulee kalliiksi, mutta se on jokus maksettava koska maan kielivaranto ei riitä globaalissa kilpailussa.

Kieliä ei opiskella helppouden takia vaan tarpeellisuuden takia. Sitä paitsi osaamisvaatimukset nousevat mitä helpompi kieli on.

Heikoille oppijoille ei helppouden takia kannata opettaa turhaa ruotsin kieltä, vaan ainoaa maailmanlaajuista kieltä, englantia koska huonolla englannilla pärjää Tukholmassakin paremmin kuin olemattomalla koulupakkoruotsilla.

Helsingin yliopisto:

Venäjää voi ymmärtää

Suomen ja venäjän kielen eroista ja yhtäläisyyksistä

Kun suomalainen, englantilainen tai ruotsalainen alkaa opiskella venäjää vieraana kielenä, joutuu jokainen alussa näkemään yhtälailla vaivaa kyrillisen kirjaimiston, sanojen taivutuksen ja perussanaston oppimiseksi. Mutta pidemmälle edistyttäessä suomalaista auttaa se, että moni venäjän rakenteellinen ominaisuus on tuttu äidinkielestä.

Jotta tämä ehkä yllättävältä kuulostava väite venäjän helppoudesta suomalaiselle saisi tukea, on syytä aloittaa kielten vertailu muoto- ja lauseopista, joiden suhteen suomi muistuttaa huomattavasti enemmän venäjää kuin englanti tai ruotsi.

Muoto-opilla eli morfologialla tarkoitetaan laajasti ymmärrettynä sanojen taivuttamista ja sananmuodostusta. Taivutuksen suhteen suomi ja venäjä ovat samankaltaisia, sillä verbit, substantiivit, adjektiivit, lukusanat ja pronominit taipuvat lukuisissa eri taivutusmuodoissa. Englantilaisesta tai ruotsalaisesta poiketen suomalaiselle ei ole yllätys se, että verbit taipuvat kaikissa persoonamuodoissa...

...Yllätys ei myöskään ole se, että substantiivit, adjektiivit, lukusanat ja pronominit taipuvat sijamuodoissa. Suomalaisen opiskelijan onneksi venäjässä on vain 6 sijamuotoa, kun suomen kirjakielessä niitä on peräti 15. Alla on lueteltu sanan maltšik ‘poika’ kaikki sijamuodot:

linkki
http://blogs.helsinki.fi/venajaavoiymmartaa/suomen...

Jyrki Seppälä

VIRKAMIESRUOTSI ON PELLEILYÄ. Virkamiesruotsinkokeen suorittanut ei useinkaan kykene hoitamaan virkaansa ruotsiksi. Julkisia esimerkkejä on paljon, kun virkamiehen pitäisi antaa haastattelu ruotsiksi niin vaihtaakin suomelle, että ei tulisi väärinkäsityksiä. ---- KAIKISTA HAUSKINTA PAKKORUOTSIA ON LOTTOARVONTA. Onko ne numerot luettava sokeille suomenruotsalaisille, jotka eivät näe numeroita? Lapsellista rituaaliruotsia. Kyllä ne muutamat ummikkoruotsalaiset kuuntelevat ne lottonumerot vaikka radiosta, jos eivät ymmärrä näkemäänsä.

Käyttäjän JaninaJansson kuva
Janina Jansson

Minä Suomen ruotsalaisena (kaksoiskansalaisena) ja Ankkalammikossa näitä asioita tutkineena toisin vielä lisänäkökohtia siihen, miksi pakkoruotsi on Suomessa täysin välttämätön. Painotan tässä ennen listaani, että en ole sfp:n jäsen, mutta läheisesti tunnen sen toimintatavat.

Nämä syyt pakkoruotsin välttämättömyyteen ovat varsin yksinkertaiset ja järkeenkäypiä:

1) Sillä ylläpidetään KULISSIA koko Suomen "elävästä kaksikielisyydestä", pois lukien Ahvenanmaa, missä sana kaksikielisyys on kirosananakin täysin kielletty.

2) "Kaksikielisyys" taas antaa oikeuden esim. suuriin kielikiintiöihin yliopistoihin. Näin yli puolet (52%) ruotsinkielisistä saa yliopistokoulutuksen kun taas suomenkielisistä tämän saa 29%.

3) Korkeimpiin virkoihin voidaan näin vaatia perusteellinen ruotsinkielentaito, jolloin Suomen ruotsalaisilla on etulyöntiasema virkaan haettaessa.

4) Ruotsinkielisille järjestöille ja kulttuurille pystytään näin pumppaamaan ylisuuret kunnalliset ja valtiolliset määrärahat.

5) Näennäinen pohjoismainen yhteistyö on kokonaan Suomen ruotsalaisten hallitsemaa. Tätä kautta saadaan myös merkittävät rahavirrat ohjattua Suomen ruotsalaisten kohteisiin ja Suomen ruotsalaisille henkilöille.

6) YLE:n budjetista saadaan suoraan Svenska YLE:lle 17% ja lisäksi YLE kustantaa SVT:n ohjelmat, jotka maksavat 6-8 miljoonaa euroa vuodessa.

7) "Kaksikielisyys" luo valtavasti kielellisesti rinnakkaisia ja hyväpalkkaisia työpaikkoja kuntien ja valtion palveluksessa.

8) "Kaksikielisyys" luo tuplabonusjärjestelmän Suomen ruotsalaisille, jonka avulla pääsee myös mukavasti ohittamaan suomenkielisten jonot esim. luomalla omat terveyskeskukset, päiväkodit, koulut, vanhainkodit, ylioppilastutkintolautakunnan, yliopistot, yliopistolinjat, armeijan joukko-osaston, TV- ja radiokanavat jne...

9) "Kaksikielisyyden" varjossa pystytään luomaan omaa lainsäädäntöä, kuten kielilait, laki Svenska Finlands folkting -nimisen järjestön valtionapujärjestelmästä, jne...Samainen Svenska Finlands folkting ansaitsee miljoonia euroja vuodessa valtionhallinnon käännösmonopolillaan.

10) Suomen "kaksikielisyys" luo myös erinomaisen platformin (alustan) ja infrastruktuurin riikinruotsalaisille yrityksille Suomessa. Käytännössä Suomi on näin täysin ruotsalaisten yritysten kotimarkkina-aluetta. Toisin päin tämä ei toimi, vaikka Ruotsissa on 720.000 suomea puhuvaa, mutta Ruotsista puuttuu vielä tämä tärkeä "kaksikielisyys".

Ja sokerit pohjalla.... Kaikkia näitä mainittuja asioita yhdistää se, että ne maksatetaan lähes kokonaisuudessaan suomenkielisillä veronmaksajilla esim. ahvenanmaalaiset on vapautettu YLE -verosta samoin verovapaana alueena turhista arvonlisäveroista.

anna eino

Kiitos Janina Jansson erinomaisesta yhteenvedosta virkaruotsin ja pakkoruotsin haitoista/hyödyistä.

Eipä ihme, että virkaruotsin ja pakkoruotsin vaatijat eivät suostu vastaamaan kysymyksiin, mitä he menettäisivät jos virkaruotsi/pakkoruotsi poistetaan. Nolottaahan se, että tuollainen määrä etuja revitään suomenkielisten lompakosta.

Käyttäjän riittavirtanen kuva
Riitta Virtanen

Tässä olisi jo salapoliisiromaanin ainekset siitä miten temppu on tehty.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Aika vastaansanomaton luettelo, Janina Jansson.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kiitos ansiokkaasta yhteenvedosta Janina.

Toivon mukaan mahdollisimman moni päättäjäkin kommentisi näkee ja ehkä jopa ymmärtää vähän meitä puskista huutelijoitakin, kuten meistä nätisti sanotaan. He eivät ajattele koko Suomen parasta - vaan vain itsekästä puoluepolitiikkansa.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Kirjoittajalla on syy-yhteydet vähän sekaisin. Vaikka kaikki suomalaiset erityssäädökset toisesta kansalliskielestä poistettaisiin, Suomi on edelleen sitoutunut eurooppalaisiin periaatteisiin vähemmistöjen kohtelusta, mm. Euroopan vähemmistöperuskirjaan 1992. Se turvaa vähemmistöille mm. kouluja, oikeusturvaa tai tiedotusvälineitä. Suomen ruotsinkielisten ja muiden vähemmistöjen asioita olisi edelleen hallinnoitava jollakin tapaa.

Jansson kuvailee itse asissa pakkoruotsin poiston jälkeistä tilannetta, jolloin nimenomaan ruotsinkieliset olisivat etulyöntiasemassa näitä vähemmistöihin liittyviä virkoja haettaessa. Silloin vasta syntyisikin kalliita erillishallintoja.

Nyt luettelossa elätetään myyttiä, että meillä olisi jo jonkinlainen kallis tuplahallinto ruotsin kielen takia. Näinhän ei ole. Suomalaisessa keskikoon kaksikielisessä peruskunnassa ainoa erillishallinto on koulutoimi ja tietysti pari kielenkääntäjää. Muilta osin homma perustuu nimenomaan siihen, että virkailijoita ei ole kaksi, vaan että virkailija osaa kahta kieltä.

(Jos Suomessa olisi runsaasti erikielisiä vähemmistöhallintoja, joku varmaan keksisi pyörän uudelleen, ja älyäisi, että viittä virkailijaa voitaisiinkin korvata yhdellä viisikielisellä... ja pakollinen, tai varmaan silloin bonusvetoinen virkamiesruotsi/venäjä/englanti palaisi.)

Folktingetilla ei ole käännösmonopolia. Sen yhteydessä toimii pieni käännöstoimisto, osakeyhtiö, jota tuskin voi sivuuttaa julkisen hankinnan nykyperiaatteita ja toimia monopolina. Siellä taitaa toimi pari päätoimista kääntäjää plus muutaman kymmenen freelancerverkosto. Tuotanto on n. 10 000 liuskaa vuodessa, jolla ei tehdä "miljoonien" liikevaihtoa, ellei työstä oteta julkishallinolta moninkertaista ylihintaa.

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

"Vaikka kaikki suomalaiset erityssäädökset toisesta kansalliskielestä poistettaisiin, Suomi on edelleen sitoutunut eurooppalaisiin periaatteisiin vähemmistöjen kohtelusta, mm. Euroopan vähemmistöperuskirjaan 1992. "

Tuolla ei oikeasti ole mitään tekemistä pakkoruotsirakennelman kanssa jos verrataan siihen, mitä tuo sopimus edellyttää. Huvittavintahan tässä on se, että Ruotsi ei välitä kyseisestä peruskirjasta mitään suomenkielistensä suhteen -- ilmeisesti tässä on taas kyseessä tilanne, jossa meitä ei ole olemassa ryhmänä joka tarvitsee minkäännäköistä suojelua mutta suomenruotsalaiset ovat...

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #148

Oikeassa olet, ei ole pakollisten ruotsien kansssa mitään tekemistä. Kommentoin lähinnä näitä lieveväitteitä tuplahallinnoista mitä on tullut keskusteluun myöhemmin.

Ruotsin hallituksen ratkaisuihin ja tekemättäjättämisiin minulla ei ole osaa eikä arpaa sen takia että olen suomenruotsalainen.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Jansson kuvailee itse asissa pakkoruotsin poiston jälkeistä tilannetta, jolloin nimenomaan ruotsinkieliset olisivat etulyöntiasemassa näitä vähemmistöihin liittyviä virkoja haettaessa. Silloin vasta syntyisikin kalliita erillishallintoja.?

Mitä tällä tarkoitat? Onhan meillä mallia myös Ahvenanmaalta ja Ruotsista - ei meidänkään kai tarvitse keksiä pyörää uudelleen?

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Jansson on esimerkiksi kohdissa 3,7 ja 8 sitä mieltä, että nykyjärjestelmä mahdollistaa suhmuroinnin hyväpalkkaisista viroista yms. Mielestäni nykyjärjestelmä sekä estää sen ja säilyttää hallinnon läpinäkyvyyden. Tähän kelpaa tietysti Biaudet-nimitykset sun muut vastaväitteeksi, mutta väitän, että tämä on yksi nykyjärjestelmän hyviä puolia. Edelleen en halua tällä väittää Vesa Virriä vastaan, vaan oikaista Janssonin osittain virheellisiä argumenttejä.

Mitä enemmän Suomeen luodaan tiiviimpää ghetto- tai territoriohallintoa vähemmistöille (mitä suomenruotsalaiset itsekin ovat tekemässä), sitä enemmän pelkään, että tulee tätä sisäsiittoista kaverihallintoa ja resurssien tuplaamista. Se myös vaikuttaisi näiden alueiden suomenkielisen väestön saamiin palveluihin.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Virkamiessuomikin pois samantien! Mitä turhia kielikokeita ...mitä tämmöistä piskuista viiden miljoonan vähemmistöä hyysäämään... kaikkihan osaavat täällä kuitenkin englantia ... tulkkipalveluilla voi hoitaa loput jne. jne.

Oiva tilaisuus muutamalle keskustelijalle maistaa omaa lääkettään:

http://yle.fi/uutiset/turun_sanomat_komissio_torpp...

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

Näissä "lopetetaan sitten suomikin" argumenteissa on aina vähän se ongelma, että en ihan heti näe että lopettaisin äidinkieleni puhumisen muiden vastaavien ihmisten kanssa. Sitten tietysti jos joskus tulevaisuudessa niin käy, niin ei kai sille mitään voi, mutta kyllä se aika aktiivisesti pitäisi kitkeä nykytilanteessa.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Tässä keskustelussa taitaa olla vähän vaikeata kumman kieliryhmän asettua toisen saappaisiin. Täytyy oman ryhmäni puolesta myöntää, ettei aina olla asetuttu tajuamaan turhaksi mielletyn kielen, eli ruotsin opiskelua. Toisen kieliryhmän on taas ollut vaikeata asettua tilanteeseen olla vähän suomea puhuva mummo, joka joutuu lääkärin puheille, joka ei puhu ruotsia vaikka pitäisi. Nyt siihen tilanteeseen voi tutustua, jos mikään ei sitten velvoita EU-lääkäriä puhumaan suomea.

Tämä oli pointtini. Ironia on vaikea tyylilaji.

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen Vastaus kommenttiin #152

No joo, semmoiset mummot ovat varmasti nopeasti katoavaa kansanperinnettä ja Närpiössä varmasti riittää ruotsinkielisiä lääkäreitä. Nykyäänhän me suomenkieliset täysin pyyteettömästi lahjoitamme teille ruotsinkielisille kyvyn tulla toimeen suomalaisessa yhteiskunnassa vaikka sitten suomeksi! Mikä valttikortti ja siunaus! ;) (Että minä rakastan tätä tiettyä retoriikkaa...)

Mutta noin vakavalla naamalla, onhan se tietysti mielenkiintoinen tilanne jos lääkäri ei puhu yleisesti ottaen kieltä mitä potilaan kanssa saattaisi tarvita, riippumatta siitä mitä kielilaki sanoo. Hauskinta on varmaan se, että onkohan tuossa jopa potentiaalia tilanteeseen jossa lääkäri ei puhu edes kunnollista englantia -- itseltäni lääketieteellinenkin terminologia ainakin potilaana onnistuisi hyvinkin.

Mutta jos nyt puhutaan vielä siitä kielilaista; itselleni ihan oikeasti ei ole mikään ongelma ottaa vaikka jotain virolaisia ruotsia puhumattomia (ja onnahtelevasti suomeakin puhuvia) lääkäreitä paikkaamaan lääkäripulaa tilanteisiin joissa aikuisten oikeasti niitä ruotsinkielisiä ei tule vastaan. Olen moisella käynyt ja ihan hyvin onnistui. Nykyäänhän meillä taitaa olla velvollisuus jopa hoitaa ruotsin kansalaiset ruotsiksi jos sattuvat sairastumaan Kuopiossa... luulen kyllä että historiallisestikaan betjäning på svenska ei varmasti ole ollut sellaisella tasolla lääkärillä kuin sen nykyään vaaditaan ihan periaatteellisista syistä olevan, joten ruokahalu kasvaa syödessä ja suomentaidon parantuessa...

Käyttäjän riittavirtanen kuva
Riitta Virtanen

Joutaa pois, eihän sekään takaa, että viranhakija hallitsisi kielen.

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

Olav Melin kirjoitti Magmassa juttua viitaten tähän artikkeliin. Taattua Magmaa, mutta tuossa voi olla jo jotain ajatuksen ituakin välissä...

http://www.magma.fi/olav-s-melin/tvangssvenskan-en...

Huomaa, että hänen mielestään me täällä taas keskustelemme vailla "rakentavaa argumentaatiota". Minä sitten rakastan tätä suomenruotsalaisten tapaa rakentaa keskustelullisia meemejä kuten tuo. Rakentava keskustelu kun tuntuu käytännössä tarkoittavan sitä, että lähdetään RKP:n olettamista ja vedetään sitten ne johtopäätökset jotka ovat tarkoituksenmukaisia.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Mielestäni toisessa Uusi Suomi-blogissa käydään tiukkaa, joskin rakentavaa ja hieman konkreettisempaa keskustelua näistä samoista asioita:

http://juleslehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1299...

Milläköhän tavalla vähemmistön pitäisi retoriikkansa rakentaa, jotta se olisi Eero Nevalaisen mielestä relevanttia, eikä hänen tarvitsisi sitä ironiallaan "rakastaa"?

Jos näissä keskusteluissa ei kuunnella myönnytyksiä tai keskustelunavauksia ruotsinkielisten puolelta, eikä mielletä, että kaikki ruotsinkieliset eivät kannata RKP:n strategiaa tässä asiassa, niin eihän näissä foorumeissa ole mielekästä jatkaa.

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

Kyllä siellä joskus hyvin harvoin on jotain vähän erisuuntaistakin kuin se ikuinen liturgia, ei siinä mitään. Minä vain aikanaan innostuin tästä aiheesta jo ihan senkin vuoksi, että se tapa millä tätä tehdään väkisin tykö, on sellainen, ettei sen voi antaa voittaa. Siihen ruotsin tilalle siis voisi oikeasti vaihtaa mitä tahansa muuta, ja kuvio tökkisi samalla tavalla. Tämä jo siis oli sitä (kympin ruotsin oppilaan) "murrosikäisen kapinaa" ja "omaa parastaan ymmärtämättömän oppilaan laiskuutta", kuten rutiiniläppä tähän liittyen menee. Ajatuspaja Magman "miten voisimme manipuloida toisten ihmisten lapsia tehokkaammin"-osaston pitäisi vaihtaa lähestymistapaa ;)

Pakko se on kyllä silti tunnustaa, että surujen retoriikassa on jotain ihan omaa viehättävyyttään -- kielihän on vallan väline, joten käsitteiden omistaminen on tärkeää koska silloin sinulla on keskustelussa kotikenttäetu. Lisäksi on ihan selvää että he ovat keskenään hioneet tietynlaisen työkalupakin toistelemalla tiettyjä teesejä keskenänsä, koska ovat keskustelijoina usein sanasta sanaan niin samanlaisia: Voisin helposti itse teeskennellä pakkoruotsin puolustajaa koska osaan kyllä käydä sen mekanismin läpi. Aina kun keskusteluun tulee uusi meemi joka alkaa levitä, saan eräänlaisen "ahaa-elämyksen" siitä, että jaa, nyt ne yrittävät tällaista "voimme provoilla suomenkielisiä myös näin, kun sanomme että kaikki johtuu vain heidän psykologisesta viastaan X, kaikki on itsestäänselvää emmekä ymmärrä mitään ongelmia"-ratkaisua.

Asiasta olisi mielenkiintoista tehdä tutkimusta. Olen ajatellut kirjoittaa ihan tekstiä aiheesta, mutta vielä aika ei ole antanut periksi.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

En nyt oikein tunnista omaa argumentaatiotani tuossa. Riiteletkö ehkä enemmän esim. Hanna-Leena Hemmingin kanssa tai muiden henkilöiden kanssa, jotka eivät ole osallistuneet tähän keskusteluun, mutta joiden ääniä kuulet päässäsi?

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

No siis varsin yleisellä tasollahan minä tuossa kommentoin, kun kysyit minulta, että miten retoriikka sitten pitäisi rakentaa. Koko tuo keskustelunosa ei edes lähtenyt käsittääkseni sinun argumentaatiostasi; en ainakaan itse kokenut niin.

Hemming on kyllä sinänsä loistava tapaus, juuri näitä aika ylimielisen oloisia tätejä joilla on valtava tarve puolustella hellanduudeleitaan tyyliin Päivi Storgård (kun MINUN LAPSENI ovat nyt erityisiä niin tottakai heidän tulevia ETUJAAN pitää puolustaa...). Jostain syystä juuri suomenkieliset ruotsinkielisiin naimisiin päässeet naiset ovat usein äärimmäisen ideologisia, koska he kokevat jotenkin naineensa yhteiskunnassa ylöspäin ja sitten kaikkien pitää tajuta tämä. Pohjanmaalta tunnen montakin vastaavaa tapausta, ja sitten siellä huudetaan päin naamaa että "minä halveksun karjalaisia!1"...

Huomasin juuri, että ilmeisesti juuri sinä olet Magman uusi hallituksen jäsen. Tästähän tulee mielenkiintoista... muistutatko Maria Rankkaa siitä, että hän oli kuullakseni Ruotsissa asuessaan vielä sitä mieltä, että "mielipidemuokkausta harjoittavat viranomaiset ovat demokratiaongelma".

Hilkka Leander

Kielenopiskelu vaatii käytännön harjoittelua aidossa kieliympäristössä. Tiedämme, missä voi oppia sujuvaa englantia, saksaa, ranskaa, venäjää tai muita kieliä. Mutta missä voi oppia sujuvaa suomenruotsia,joka on tämän maan toinen virallinen kieli? Joskus tuntuu siltä, että suomenruotsalaiset vartioivat tarkasti omaa kieltään. Onko aivan varmaa, että he haluavat meidän kaikkien osaavan hyvin kieltään?

Hilkka Leander

Olen pitkälti samaa mieltä. Toisen kotimaisen pakko-opiskelussa on sellainen juonne, että ruotsinkielisten on "pikkupakko" opiskella enemmistökieltä pärjätäkseen tässä maassa ja niinpä olisi heille epäedullista, jos suomenkieliset koululaiset saisivat käyttää samat tunnit jonkin muun hyödyllisen opiskeluun. Ei, ovat ruotsinkieliset ajatelleet, enemmistölle on pantava vastaava velvoite, muutenhan nämä saavat hyötyä vähemmistöön nähden. Hyödyn on aina tiukasti oltava vähemmistön puolella, muuten he tulevat väärin kohdelluiksi. - Kuten nyt vaikkapa näiden suomenruotsalaisten rahasäätiöiden tapauksessa. Valtaisat rikkaudet on osoitettu ainoastaan ruotsinkielisen kulttuurin, koulutuksen ja elinvoiman hyväksi! Eikä niitä edes veroteta kansakunnan yhteiseksi hyväksi. Miltähän se näyttäisi, jos Suomessa olisi vain suomenkieliseen toimintaan varoja myöntäviä säätiöitä? Onko vähemmistön siis oltava etulyöntiasemassa pelkän vähemmistöasemansa perusteella? Maailmalla ei liene monta vähemmistöa, jotka niin taitavasti manipuloivat enemmistöä kuin suomenruotsalaiset - ja uskovat monet itsekin perusteluihinsa. Missä ovat tämän aikakauden fennomaanit? - Tai kai niistä säätiöistä sen verran pikkuisen heruu suomenkielisillekin, ettei päästä aivan kategorisesti väittämään muuta. Ja ruotsinkieliset heräävät keskustelemaan säätiöistään vasta, kun heiltä itseltään viedään, vasta kun heidän omansa pettävät ja vetävät välistä.
Ks. http://www.magma.fi/bjorn-mansson/raedda-stiftelse...

Käyttäjän SeppoMononen kuva
Seppo Mononen

Nii - in:

Tutkimusteni rahoittaja on Seppo Mononen, minä itse: va. opettajan palkasta, työttömyyspäivärahasta ja työ/vanhuuseläkkeestä. Taloudellisista rajoitteista johtuen olen kaikki (=kaikki) tehnyt itse, myös /www.litorina.org/ sivuni jossa olen aikaansaanoksiani julkaissut jokaisen korvauksetta luettavaksi.

Kustantajaa en ole etsinyt, mutta ainakin virallinen (!) taho on osoittanut mielenkiintoa (ks. www.litorina.org/vaasanmafia/). Tiedostojani on valtiollinen häirintä vastustanut, haitannut ja estänyt, varastanut jne.

Vuosikymmenen tai kaksi Amerikan mantereella elettyäni lähdin lomalle katsastamaan kuinka elämä täällä muotoutuu. Kokemus oli niin järkyttävä, että jäin tänne selvittämään itselleni mistä väkinäisyys, apatia, uupumus yms. johtuu.

Kokemukseni ihmisistä ja elämästä P ja E-Amerikassa ei ollut käytännöllistä mihinkään asialliseen vertailuun. Sattumoisin Kelan tilastollinen julkaisu vertaili rannikkoseudun enemmistöltään ruotsinkielistä väestöä joka näytti elävän paremmin: haki vähemmän korvauksia, sairasti vähemmän ja eli vanhemmaksi jne. Tästä sain idean verokiksi suomenkielisen E-P:n väestöä edustavalle (1649) näytteelle.

Tulokset on verkossa /www.litorina.org/elinvoimasta/ ja laajemmin englanniksi /www.litorina.org/exhaustion/.

Muitakin julkaisujani verkossa on. Esimerkiksi:
/www.litorina.org/mineraalimaailmasta/ kivitietoa koululaisille ja harrastajille;
/www.litorina.org/Perust.html/perustamisohje oman kodin suunnittelijoille;
/www.litorina.org/kyr/ Kyrönjoen tulvasuojelun lumeella yli 60 v. ekumeenisen rikollisuuden puhallus;

Kuten tulokset monipuolisesti osoittavat, ruotsalaisuus ei ole pelkästään kieli: se on kulttuuri jossa elämä näyttää onnelliselta. Eikä tämä ei ole mielipide eikä tuntuma vaan tulema joka perustuu numeeriseen tilastoon.

Seppo Mononen
/www.litorina.org/

Toimituksen poiminnat