Tunnetut nimet valtasivat taas HOK-Elannon edustajiston: Vaalien ääniharavia olivat muun muassa kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (Vas.) sekä ulkoministeri Erkki Tuomioja (SDP). Ei minulla varsinaisesti ole mitään kumpaakaan em. henkilöä vastaan, mutta hieman kyllä ihmetyttää miten esimerkiksi Arhinmäki, joka on jo samaan aikaa puolueensa puheenjohtaja, ministeri, kansanedustaja sekä kaupunginvaltuutettu, aikoo ehtiä perehtymään myös HOK-Elannon edustajiston asioihin?
Eilen hallitus teki talouden nykytilanteessa välttämättömän päätöksen eli päätti samalla sekä miljardien säästöistä että veronkorotuksista. Lopputulos on selkeä kompromissi, sillä lienee selvää, ettei kuuden puolueen hallituksessa mikään puolue voi saada kaikkia tavoitteitaan läpi. Säästöjen ohella tuloja lisätään sekä Kokoomuksen kannattaman arvonlisäveron nostolla että vasemmiston kannattamaa tuloverotusta kiristämällä.
Kansanedustaja Mika Niikko jatkaa kampaanjaansa seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksia vastaan ensin eilisessä A-talkissa ja jatkaen täällä Uudessa Suomessa: http://mikaniikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/85710-a-talk-tarvitaanko-tasa...
Eilisessä keskustelussa Niikko toi kyllä aivan rehellisesti esille oman kantansa: Homoseksuaalien vertaaminen insestiin oli kyllä jopa Niikolta suoranainen pohjanoteeraus. Tähän ei tainnut kyetä edes Päivi Räsänen homoillassa.
Kevään eduskuntavaalien jälkeen Suomen asema Euroopassa on muuttunut aivan
kummalliseksi: Aiemmin Suomen tavoitteena oli toimia rakentavasti ja ratkaisuja
etsien eurooppalaisessa yhteistyössä. Nyt Suomi on vaikuttanut kunnostautuvan lähinnä
änkyröivänä häirikkönä ja oman edun tavoittelijana.
Ranskasta kuuluu kummia: Siellä useat maan rikkaimmat liikemiehet vaativat hallitukselta toimia rikkaiden verotuksen kiristämisestä. Ranskassa monet miljonäärit ovat ilmeisesti heränneet Ranskan heikentyneeseen taloustilanteeseen ja halunneet omalta puoleltaan näyttää esimerkkiä, miten toimia isänmaan hyväksi.
Keskustelut samaa sukupuolta olevien parien avioliitoista on
viime aikoina noussut kovasti esille. Mielestäni julkisessa keskustelussa on
kuitenkin sekoitettu kaksi asiaa: Nimittäin oikeus tasa-arvoiseen avioliittoon
valtiollisella tasolla ja toisaalta uskonnollisissa yhteisöissä. Ensimmäinen on
mielestäni ihan puhdas tasa-arvokysymys, joka olisi pitänyt ratkaista jo aikoja
sitten: Valtion ei tule määrätä, kenen ihmisen kanssa kukin voi mennä naimisiin
vaan kaikkien parien on oltava juridisesti tasa-arvoisessa asemassa
seksuaalisesta suuntautuneisuudestaan riippumatta.
Jokunen viikko sitten pohdiskelin, että tärkeintä olisi nyt
saada maahan hallitus. Suomi on vaativien päätösten edessä ja nyt tarvitaan
niitä vastuunkantajia. Hallitus on poikkeuksellisen laaja, sillä viimeksi näin
monta puoluetta on ollut mukana sota-aikana. Pohdiskelen tässä hieman uuden hallituksen
asemaa, toimintamahdollisuuksia ja hallitusohjelmaa.
Totta kai voi. Tästähän on esimerkkinä Belgia, joka on jo
yli vuoden ollut ilman hallitusta. Mitään hyvää tämä ei kuitenkaan lupaa.
Huonokin hallitus on parempi kuin ei hallitusta ollenkaan.
Suomi elää nyt vakavassa taloudellisessa tilanteessa ja maa tarvitsee
toimintakykyisen hallituksen, joka pystyy myös tekemään niitä ikäviä mutta
välttämättömiä päätöksiä. Mikäli pattitilanne jatkuu, eikä mitään tehdä, niin
voi käydä niin, ettei Perussuomalaistenkaan tarvitse kohta enää huolehtia
Euroopan kriisimaiden tukemisesta, kun me olemme heidän joukossaan.
Kun sunnuntaina
kuulin vaalituloksen, niin olin rehellisesti sanoen järkyttynyt. Useampi päivä
meni asiasta toipuessa, mutta nyt kun tuloksesta on kulunut jo useita päiviä,
täytyy myöntää, ettei tulos nyt ollut niin synkkä kuin ensin ajattelin:
Vaikka muun
muassa Vihreät ja Vasemmistoliitto kärsivät vaaleissa tappion, niin tätä voi
pitää terveellisenä herätyksenä – sekä puolueille että sen kannattajille.
Nyt kun vaaleihin on viikko, niin vielä on aikaa pohtia, millaisen hallituksen Suomessa mieluiten näkisi vaalien jälkeen. Itse asiaa
mietittyäni olen tullut siihen tulokseen, että paras hallituspohja olisi
Kokoomuksen, demareiden, vihreiden ja
mahdollisesti Vasemmistoliiton yhteishallitus eli niin kutsuttu
sateenkaarihallitus.